Onko Suomessa käynnissä varallisuuden uudelleenjako?

Eläketurva asunto- tai kiinteistösijoittamisen avulla

Yksityishenkilöiden suurin yksittäinen varallisuuserä on perinteisesti ollut oma asunto. Oman asunnon omistamista ja velattomaksi maksamista on usein pidetty turvallisimpana ”eläkevakuutuksena” ja osin myös seuraavan sukupolven varallisuusasemaa kasvattavana tekijänä. Yrittäjät vastaavasti ovat usein pyrkineet hankkimaan joko yritykselle itselleen, lähipiiriyhtiölle tai suoraan henkilökohtaiseen omistukseen yrityksen toimitilat. Näin on pyritty kartuttamaan yrityksen ja yrittäjän omaa varallisuusasemaa. Onko yksityisasunnot, kesämökit, asunto-osakkeet, liikehuoneistot tai teollisuushallit kuitenkaan lopunperin sellaisia varallisuuseriä, mitkä säilyttävät arvonsa ja voivat turvata omistajilleen lokoisat eläkepäivät?

Me Fennossa olemme päässeet viime aikoina hoitamaan toimeksiantoja, jotka ovat olleet erittäin mielenkiintoisia juridisesti, mutta asiakkaillemme ei niinkään mielekkäitä taloudellisesti ajatellen. Meillä on ollut hoidettavana muun muassa sukupolvenvaihdoksia ja yrityskauppoja, missä yrityksen toimitilat ovat osoittautuneet erittäin suuriksi ongelmiksi myyjän näkökulmasta. Ostajat eivät ole halunneet ostaa yrityksen toimitiloja ja samassa yhteydessä omistajat ovat havainneet, ettei toimitiloilla ollutkaan sellaista arvoa, mitä he olivat kuvitelleet. Muutamissa kuolinpesissä on perilliset joutuneet huomaamaan, että kuolinpesään kuuluneella asunto-osakkeella ei ollutkaan arvoa. Tai itseasiassa oli arvoa, mutta tuo arvo oli negatiiviinen. Olemme päässeet myös hoitamaan kiinteistösijoitusyhtiöiden konkurssimenettelyitä, missä konkurssiin asetetut yhtiöt ovat omistaneet huomattavan määrän liikehuoneistoja ympäri Suomen. Nämä sijoitusyhtiöt ovat ajautuneet tilanteeseen, missä huomattavan suuren kiinteistömassan kautta ei ole kyetty ylläpitämään kassavirtoja, jotka olisivat turvanneet edes vastikkeiden maksun, saati tuottaneet sijoitetulle pääomalle vertailukelpoista tuottoa. Näiden yritysten toimitilojen kanssa olemme joutuneet usein vaikeisiin tilanteisiin yrityssaneerausmenettelyissä, kun omistajan ja vakuudenhaltijan käsitys vakuuden arvosta ei olekaan vastannut kiinteistövälittäjien antamia arviokirjoja.

Nämä edellä kuvatut ongelmat on kannustanut meitä Fennossa hieman tutkimaan, mistä tässä ilmiössä on oikeastaan tarkemmin kysymys.

 

Palvelutuotannon merkityksen korostuminen

Perinteisesti Suomen kansantalouden tuotantoa on kasvattanut korkean jalostusasteen teolliset toimialat. Näiden merkitys Suomen kansantaloudelle on kuitenkin viimeisten vuosikymmenten aikana vähentynyt, eikä tilalle ole maailmantalouden hitaan kasvun vuoksi toistaiseksi syntynyt uutta korvaavaa teollisuutta. Suomessa perinteisesti vahvat toimialat kuten metsä- ja metalliteollisuus eivät ole kyenneet riittävästi kasvattamaan tuotantovolyymejään. Myöskään alkutuotannon alat, kuten kaivosteollisuus ei ole vielä lupaavista merkeistä huolimatta päässyt juurikaan vahvaa alkuvaihetta pidemmälle.

Palvelutuotannon merkitystä on korostettu entistä enemmän samaan aikaan kun teollisten toimialojen merkitys on vähentynyt. Palvelutuotannon asema on Suomessa tasaisesti kasvanut ja sen osuus kokonaistuotannosta onkin tätä nykyä noin 70 prosenttia. Palvelut muodostuvat julkisista palveluista sekä yksityisistä palveluista, jonka osuus kokonaistuotannosta on peräti 50 prosenttia.

Kiinteistöalan, kaupan, liikenteen sekä informaation ja viestinnän palvelut muodostavat valtaosan yksityisistä palveluista. Tämä palvelun tarjonta on keskittynyt erittäin voimakkaasti pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Teollisten työpaikkojen määrän vähentyminen ja palvelualantyöpaikkojen määrän kasvu, on kiihdyttänyt muuttoliikettä maaseutumaisilta alueilta kasvukeskuksiin koko 2000 luvun ajan. Vähittäiskaupanrakenteen muutos on ollut osaltaan kiihdyttämässä tätä maaltamuuttoa. Voitanee sanoa, että meillä on käynnissä suurin maaltamuutto sitten 1970-luvun.

 

Kouluverkoston muutokset

Tavanomaisesti on ajateltu, että valtiovalta pyrkisi ylläpitämään kouluverkon kattavuutta ja turvaamaan sitä kautta koulutetun ja ammattitaitoisen henkilöstön saannin ympäri Suomen. Tehostamispaineet on kuitenkin johtanut siihen, että ammatillisia- ja korkea-asteenkouluja on lopetettu ja toimintaa keskitetty kasvukeskuksiin. Tästä hyvänä esimerkkinä on Itä-Suomen yliopiston päätös lopettaa opettajakoulutus Savonlinnassa. Tämän yksittäisen päätöksen myötä on Savonlinnasta poistunut yhteensä 900 opiskelijaa. Opiskelijoiden poistumisen lisäksi tulee opettajat ja muu hallintohenkilöstö sekä näiden lisäksi vielä kerrannaisvaikutukset. Voidaankin todeta, että yksittäisellä koulutuksen keskittämispäätöksellä on ollut erittäin dramaattiset vaikutukset noin 34 tuhannen asukkaan kaupungille.

Savonlinnan vuokratalot -yhtiön Savut Oy ja Savonlinnan Opiskelija-asunnot -yhtiön tekemien laskelmien mukaan sen pitäisi purkaa satoja vuokra-asuntoja liiketoimintansa tervehdyttämiseksi. Tehtyjen laskelmien mukaan toiminnan tervehdyttäminen edellyttäisi vuokra-asuntokannan vähentämistä yli 550 asunnolla. Näiden Savut Oy:n ja Savonlinnan Opiskelija-asunnot -yhtiöiden lisäksi vaikeuksissa on myös paikalliset yrittäjät ja yksityiset vuokra-asunto sekä liiketilasijoittajat. Savonlinna ei ole yksin ongelmiensa kanssa, vaan samankaltaisessa tilanteessa on tällä hetkellä lukuisia paikkakuntia Suomessa.
Työvoimapula kehityksen jarruna

Erittäin huolestuttavaa tästä muuttoliikkeestä tekee sen, että 80 prosenttia muuttajista on alle 35-vuotiaita. Muuttoliikkeen myötä olemmekin ajautuneet tilanteeseen, missä muuttotappioalueilla kärsitään nykyisellään pahentuvasta työvoimapulasta. Osaavia ja koulutettuja työntekijöitä on nykyisellään vaikea saada, ei vain muuttovoitto alueilla, vaan myös muuttotappioalueilla. Yritykset ovat joutuneet tilanteeseen, missä suunniteltuja investointeja ei voidakaan tehdä työvoimapulasta johtuen. Nyt pelkästään ihmiset eivät enää liiku työnperässä, vaan investointeja ja erilaisia tukitoimia kohdistetaan muuttovoittoalueille. Yrittäjät eivät uskalla tehdä investointipäätöksiä maakuntien pienemmillä paikkakunnilla työvoimapulasta johtuen.

Muuttoliikkeen myötä vaikuttaisi olevan käynnissä tietynlainen varallisuuden uudelleen jakautuminen. Muuttotappioalueiden ja kasvukeskusten välinen kuilu on repeämässä osin jopa kestämättömälle tasolle. Tämä muuttoliike tuo yksityisille ihmisille, yrityksille, rahoittajille sekä muille sidosryhmille oikeudellisia ja taloudellisia tarpeita mihin me Asianajotoimisto Fennossa yhdessä kumppaneidemme kanssa haluamme olla vastaamassa. Meidän maakunnallisen toimistoverkostomme ja alueellisen tuntemuksemme avulla pystymme auttamaan asiakkaitamme erittäin kustannustehokkaasti.

Asianajotoimisto Fennon asiantuntijat tulevat julkaisemaan seuraavien viikkojen aikana blogikirjoituksia kaupungistumisen vaikutuksista muun muassa perhe- ja jäämistö-, asunto-osakeyhtiö-, maksukyvyttömyysoikeudellisista sekä myös sukupolvenvaihdos- ja yrityskauppoihin liittyvistä näkökulmista.

 

Jaa artikkeli

Facebook
Twitter
LinkedIn
Lassi Nyyssönen

Lassi Nyyssönen

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Fenno toimi ostajan neuvonantajana Tikka Spikes Oy:n johdon ostaessa yhtiön Continental-konsernilta

Podcast: Urakoitsijan konkurssi – Fennon Lassi Nyyssönen vieraana Raksan Laki podcast-sarjassa.