Kirjoitus julkaistu myös Koneyrittäjä-lehden toukokuun 2019 numerossa.

Yrittäjillä tulee olla oikeus päästä vapaasti markkinoille ja päättää toimintatavoistaan sekä kilpailukeinoistaan. Kun kilpailu markkinoilla toimii terveellä tavalla, yritysten toimintatavat tehostuvat ja parempia vaihtoehtoja on tarjolla monipuolisemmin. Kartellit puolestaan rajoittavat sekä yritysten toimintaa että vaikuttavat haitallisesti markkinoiden toimintaan. Kilpailun vähentyessä tarjonta vähenee, mutta hinnat nousevat. Kartellit aiheuttavat markkinoiden toimintahäiriön, jolloin niiden vahingollisuus ulottuu usein myös varsinaista vaikutusaluetta laajemmalle.

Lain mukaan sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy, ovat kiellettyjä. Riittävää voi siis olla, että yritys on tietoinen ja hiljaisesti hyväksyy tietyn toimintatavan, jonka seurauksena kilpailua merkittävästi rajoitetaan. Kiellettyä on mm. luovuttaa kilpailijoiden käyttöön aineistoa, jota he voivat osaltaan käyttää kilpailukäyttäytymisen yhdenmukaistamiseen. Yritysten välinen yhteistyö on toki sallittua, kunhan sen tarkoituksena ei ole rajoittaa kilpailua.

Kartellit siis rajoittavat toimivaa taloudellista kilpailua. Kyse ei ole pelkästään hinnoista vaan kartellien kautta voidaan myös estää uusien yritysten markkinoille tulo tai ajaa nykyiset kilpailijat kokonaan pois markkinoilta. Tästäkään syystä kartellit eivät ole hyväksyttäviä.

Silloin kun menettelyä ei pidetä vähäisenä, kartelliin osallistuneille voidaan määrätä seuraamusmaksu. Kartellien seuraamusmaksut ovat usein suuria ja määrä perustuu kokonaisarviointiin. Se voi kuitenkin olla enintään 10 % yrityksen silloisesta liikevaihdosta. Kartelliin osallistunut yritys voi kuitenkin vapautua seuraamusmaksulta kokonaan, jos hän irrottautuu ja ilmiantaa kartellin ennen muita kartelliin osallistuneita. Lisäksi seuraamusmaksun määrää voidaan alentaa, mikäli yritys on avustanut viranomaisia asian selvittämisessä eli se kuka kartelliin osallistuneista yrityksistä ehtii ensin ja on avuliain, hyötyy eniten. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kuka tahansa siis voi tehdä toimenpidepyynnön kilpailuviranomaiselle.

Kun kartelli tulee ilmi, seuraamusmaksun lisäksi yritys joutuu korvaamaan myös kartellista aiheutuneen vahingon. Lain mukaan sillä, joka on kärsinyt vahinkoa kilpailuoikeuden rikkomisesta, on oikeus saada täysi korvaus aiheutuneesta vahingosta vahingon aiheuttaneelta elinkeinonharjoittajalta tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymältä. Myös rikkomiseen syyllistyneen välillisellä ostajalla tai toimittajalla on oikeus täyteen korvaukseen kärsimästään vahingosta korkoineen. Vahinkojen määrittäminen ja toteennäyttäminen tuo kuitenkin omat haasteensa ja edellyttää sekä taloustieteen että oikeustieteen osaamista, mutta keinoja ja ohjeita on olemassa monia. Esimerkiksi ylihinnan näyttäminen tietyltä ajanjaksolta voidaan määrittää erilaisin vertailutiedoin, huomioiden samalla kuitenkin markkinoiden tavanomainen kehitys ja yrityksen olosuhteet. Vahinkona voi olla myös saamatta jäänyt voitto tai turhat investointikustannukset, mutta niiden osoittaminen ja määrittäminen saattaa edellyttää esim. vaativimpia arvioihin perustuvia simulointimalleja.

Viimeaikaisen oikeuskäytännön perusteella on myös hyvä tiedostaa, että taloudellisen jatkuvuuden kriteerin nojalla, kartelliin osallistuneen yrityksen ostanut yritys on vastuussa vahingonkorvauksista tilanteessa, jossa kartelliin osallistunut yritys on jo purettu ja ostaja on jatkanut purkautuneen yrityksen liiketoimintaa. Vastuuta ei siis voi näin kiertää, mikä kannattaa tiedostaa myös erilaisten yritysjärjestelyjen ja yrityskauppojen yhteydessä.

Päivi Heinonen
Asianajaja