Työntekijä ja työnantaja voivat tehdä kilpailukieltosopimuksen työsuhteen alussa tai sen aikana. Sopimuksella työntekijä luopuu oikeudestaan mennä töihin sellaiselle työnantajalle tai sellaisiin tehtäviin, joka kilpailee nykyisen työnantajan kanssa.
Kilpailukieltosopimus rajoittaa työntekijää myös harjoittamasta kilpailevaa toimintaa omaan lukuunsa. Vaikka joka toisella korkeakoulutetulla on työsopimukseen sisällytetty kilpailukielto, niin monet näistä ovat pätemättömiä, sillä ne on tehty ilman pätevää syytä tai ettei korvausta yhden vuoden mittaisesta kilpailukiellosta ole tosiasiassa annettu.
Vain erityisen painava syy oikeuttaa kilpailukieltosopimuksen tekoon
Kilpailukieltosopimus tulee perustella ja perusteen tulee olla erityisen painava. Erityisen painava voi johtua työnantajan toiminnan luonteesta, joka edellyttää liikesalaisuuden säilyttämisestä. Kyse voi olla myös työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta, mutta usein suojan tarve johtuu työntekijän asemasta ja tehtävistä. Mitä laaja-alaisemmin työntekijä saa tietoonsa yrityksen liike- ja ammattisalaisuuksia eli yrityssalaisuuksia tai osallistuu erityisen suojan tarpeessa oleviin suunnittelu-, kehitys- yms. tehtäviin, on kilpailukieltoehdon käyttäminen tarpeellinen ja mahdollinen. Hyväksyttävyyden perusteet ovat moninaisia eikä niitä ole mahdollista esittää luettelon muodossa, vaan ne ilmenevät kustakin tapauksesta konkreettisesti. Tuomioistuin harkitsee kilpailukiellon hyväksyttävyyttä kokonaisarvioinnin näkökulmasta.
Erityisen painava syy pitää olla voimassa niin sopimusta tehdessä ja vielä silloin, kun sopimukseen vedotaan. Tuomioistuin voi katsoa työsopimukseen vakiofraasina sisällytetyn kilpailukieltolausekkeen kokonaan mitättömäksi, mikäli erityisen painava syy puuttui jo alun perin tai, kun työntekijän asema ja tehtävät eivät ole antaneet varsinaista aihetta kilpailukiellon asettamiselle.
Kilpailukieltosopimus rajoittaa enintään kuuden kuukauden ajan
Kilpailukielto voi olla voimassa enintään 6 kk työsuhteen päättymisestä. Jos työntekijä saa sitoutumisestaan kohtuullisen korvauksen, kilpailukieltoaika voi sopia jatkumaan enintään vuoden.
Sopimuksessa kilpailukiellon rikkomisesta työntekijä voidaan velvoittaa maksamaan enintään työnantajalle kuuden kuukauden palkka. Kilpailukieltosopimukseen voidaan lisäksi ottaa määräys vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta.
Silloin, kun työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä, vapautuu työntekijä kilpailukiellosta.
