”KUSETUKSEN MAKUA” – Yhdenvertaisuus vähemmistöosakkeenomistajana

Taustaa tilanteelle

Tuntuuko tutulta tilanne, että on perustettu osakeyhtiö, jossa osakkeet jakautuvat esimerkiksi suhteella 60 / 40? Alussa on kaikki hyvin, kun pohjalla on ollut 2.500 euron osakepääoma ja tulo-odotusten jakomahdollisuudet siintävät vuosien päässä. Yhdistelmään kuuluu tuotannosta vastaava henkilö, taloudesta vastaava henkilö ja markkinoinnista sekä myynnistä vastaava henkilö tai jokin yhdistelmä näiden välillä. Kaikki ahertavat tavoitteiden hyväksi odottaen, että lopussa kiitos seisoo ja runsauden sarvesta putoaa omena tai jopa kaksikin odottavalle kädelle. Tässä välissä todettakoon, että en käsittele sellaisen yrityksen kehitystä, jossa omenan sijasta putoaa muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden sitruuna käteen.

 

Osakeyhtiölain taustaa

Osakeyhtiölain mukaan kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja eivät saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.

 

Yhdenvertaisuuden tai lojaaliusvelvoitteen laiminlyönti

Osakeyhtiölain mukaisella yhdenvertaisuudella tarkoitetaan enemmänkin taloudellista yhdenvertaisuutta kuin muodollista yhdenvertaisuutta. Taloudellista yhdenvertaisuutta loukkaavana menettelynä voitaneen mainita varojen ohjaamista yhtiöstä toisen osakkeenomistajan kustannuksella. Sijoittajaluonteinen vähemmistöosakkeenomistaja erityisesti voi olla altis tälle menettelylle, mikäli esimerkiksi vapaehtoisen eläkevakuutusedun ottaminen ilman vähemmistöosakkaan hyväksyntää / tietämystä asiasta saattaa aiheuttaa epätavallisen edun enemmistöosakkaalle. Enemmistöosakas on käytännössä usein myös toimitusjohtajan asemassa edustusoikeutettuna. Toisin sanoen omena on jo hillottu ja syöty ennen kuin se on pudonnut tuutista vähemmistöosakkaan odottavaan käteen.

Lain syväosaajien kanta on, että lain tulkinnassa yhdenvertaisuusperiaatteen soveltaminen ei edellytä, että päätöksen tehneet olisivat tarkoittaneet hyödyttää osakkeenomistajaa tai muuta yhtiön tai osakkeenomistajan kustannuksella. Ratkaisevaa on, minkälaisia seurauksia päätöksestä aiheutuu tai voi aiheutua. Todettakoon vielä, että yhdenvertaisuusperiaatetta sovelletaan kaikessa OYL:n päätöksenteossa.

Yhtiön edun edistämisessä säädetään myös lojaaliusvelvoitteesta suhteessa yhtiöön ja sen osakkeenomistajiin. Johdon on joissakin tilanteissa asetettava yhtiön ja sen osakkeenomistajien etu oman etunsa edelle. Lojaalius viittaa myös yhtiön kaikkien osakkeenomistajien edun mukaiseen toimintaan, toisin sanoen siihen, että johto ei saa pyrkiä edistämään vain joidenkin osakkeenomistajien etua. Näiltä osin lojaliteettivaatimus tulee hyvin lähelle osakkeenomistajan yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.

Tarkennuksena haluan tuoda esille, että tiedän yhtiökokouksen päätöksenteon olevan sellaista, ettei siinä tunneta yhdenvertaisuutta, vaan enemmistö sanelee päätökset. Edellä mainittuun viitaten painotan kuitenkin sitä, että on siis olemassa laissa säännökset, jotka on asetettu vähemmistön suojaksi osakeyhtiön kaikessa päätöksenteossa. Vähemmistöosakkaan oikeuksien tukahduttaminen ei voi olla pitkällä tähtäimellä enemmistönkään etu, koska mielestäni vähemmistöosakkaan mukana olo yrityksessä pitää olla osa harkittua ja perusteltua päätöksentekoa.

Toisin sanoen muun muassa kohtuuttomat palkkaedut, epätavalliset vapaaehtoiset eläkevakuutukset, pidättäytyminen osingonjaosta yhdistettynä edellisiin, tai muut mielikuvituksen mukanaan tuomat vähemmistöosakkaaseen kohdistuvat ”kiusanteot” ja jotka hyödyttävät enemmistöosakasta tai tämän lähipiiriä ovat omiaan synnyttämään yhdenvertaisuuden loukkauksen tai lojaliteettivelvoitteen laiminlyönnin. Huomiona, että en ota tässä yhteydessä kantaa toimenpiteitten mahdolliseen peitellyn osingon luonteeseen.

 

Mitä pitäisi tehdä?

Koska edellä mainitut ristiriidat johtavat usein pattitilanteeseen osakkaiden kesken, yhtenä keinona on osakeyhtiölain mahdollistama vähemmistön vaatimus erityistilintarkastuksen suorittamisesta tilanteessa, jossa enemmistö on hankkinut itselleen etuja, jotka eivät ole liiketaloudellisesti perusteltuja ja rikkovat vähemmistöosakkeenomistajien oikeuksia. Tämä ratkaisu saattaa siis johtaa toimiin osallistuneille vahingonkorvausvelvoitteen yhtiölle ja siitä kärsineille osapuolille. Menettely toteutetaan siten, että osakeyhtiön osakkeenomistaja hakee aluehallintovirastolta (AVI) erityisen tarkastuksen toimittamista yhteisön hallinnosta ja kirjanpidosta tietyltä päättyneeltä ajanjaksolta taikka tietyistä toimenpiteistä tai seikoista.

Koska joissakin tilanteissa voi olla hankalaa osoittaa, että tehdyt toimet ovat osakeyhtiölain vastaisia, niin tilanteiden välttämiseksi on tärkeää sopia asioiden hoidosta kirjallisesti etukäteen ennen kuin ongelmat ilmaantuvat. Erinomainen työväline on osakassopimus, jossa osakkeenomistajien eduista ja velvollisuuksista yhtiötä ja muita osakkeenomistajia kohtaan on mahdollisuus sopia hyvinkin tarkasti.

Lopuksi viittaan Asianajotoimisto Fennon kotisivuilla 22.01.2020 olleeseen asianajaja Mikael Salmen blogikirjoitukseen ”Kumpikaan ei kuseta” – osakassopimus tuomaan lisäarvoa yhtiön toimintaan, jossa käsitellään osakassopimuksen laadintaa ja otsikon mukaista erittäin lyhyesti ilmaistua tahtotilaa.

Jaa artikkeli

Facebook
Twitter
LinkedIn
Reijo Turunen

Reijo Turunen

Aiheeseen liittyviä artikkeleita