Oikein käytettynä yrityssaneeraus on mainettaan parempi

Yrityssaneerauksesta puhuttaessa keskustelu saa usein negatiivisen sävyn. Tämä pohjaa yleensä siihen, että prosessista on negatiivisia kokemuksia. Kokemukset yleensä pohjaavat niihin tapauksiin, jotka epäonnistuvat eli käytännössä saneerattava yhtiö ajautuu konkurssiin kesken saneerausmenettelyn.

Toinen negaatio yleensä pohjaa yrityssaneerauksen puhekieliseen serkkuun velkasaneeraukseen. Liian usein yrityssaneerauksen merkittävin vaikutus saneerattavan yrityksen toimintaan on velkojen leikkaus eli käytännössä yrityksen toimintaan ei juurikaan toteuteta muutoksia, mutta velkoja leikataan. Eija-Leena Kärkinen on päätynyt omassa väitöskirjassaan (Essays on effiency of Reorganization process – a life cycle of Approach) myös samaan lopputulokseen ja arvioi, ettei todellisiin tervehdyttäviin toimenpiteisiin keskitytä riittävällä tavalla.

 

Onnistunut yrityssaneeraus

Yrityssaneerausta voidaan pitää onnistuneena silloin, kun yhtiö kykenee pääsemään saneerauksen läpi eli sille kyetään laatimaan yhtiön maksukykyyn sopeutettu velkojen takaisinmaksusuunnitelma eli saneerausohjelma ja lisäksi yhtiö kykenee myös läpäisemään ohjelman eli maksamaan velkansa takaisin ohjelman kuluessa sen velkojille.

Käsityksemme mukaan onnistumista on edesauttanut ainakin seuraavat asiat (samoja teemoja nousee esiin myös em. Kärkisen väitöskirjassa):

  • Riittävä liikevaihto – Yleensä n. 1 milj.€ ja tätä korkeampaa liikevaihtoa pyörittävillä yrityksillä on korkeampi mahdollisuus selvitä kuin aivan pienimmillä.
  • Ei vain velkasaneeraus – Yritykseen toteutetaan osana yrityssaneerausta merkittäviä uudistuksia sekä sopeutuksia. Tällaisilla yrityksillä on usein korkeampi todennäköisyys selviytyä saneerauksesta.
  • Asiakkaana yksityishenkilöt – Yksityishenkilöt eivät usein tutki kumppanin taustoja, joten saneerauksesta aiheutuvat luottohäiriömerkinnät eivät vaikuta kaupan syntymiseen. Tilanne korostuu mm. vähittäiskaupassa, kun asiakas saa tuotteen heti maksun yhteydessä.
  • Muutokset johdossa – Usein se joka on ajanut yhtiön vaikeuksiin ei pysty stressitilanteen tai näkemysten puutteen vuoksi nostamaan yhtiötä uuteen kukoistukseen.
  • Rahoitus – Usein pienikin määrä uutta rahoitusta helpottaa menettelyn kulkua ja tätä kautta mm. menettelystä aiheutuvat ns. kertaluonteiset ylimääräiset kustannukset kyetään kattaamaan.
  • Myymälä- tai toimistoverkoston alasajo – Saneeraus toimii usein hyvin, mikäli yhtiön ongelmana on mm. laajoista vuokratiloista luopuminen ja tähän saneeraukseen liittyvä henkilöstön vähentäminen. Näihin ongelmiin yrityssaneerauslaki antaa vastauksen hyvin.
  • Velkaongelma – Saneeraus voi toimia hyvin myös niissä tapauksissa, joissa yhtiön perusliiketoiminta on kannattavaa, mutta esim. yrityskaupan tai toiminnan supistumisen vuoksi velkojen määrä on kasvanut yhtiön nykyiseen tuottotasoon nähden liian korkeaksi.
  • Pääasiakkaan tuki – Mikäli yhtiöllä on yksittäisiä asiakkaita, jotka haluavat tukea toimintaa, on tämä johtanut usein parempaan lopputulokseen kuin se, että epävarmuus toiminnassa liittyy useisiin asiakkaisiin ja pelko näiden menettämisestä on läsnä läpi prosessin.

 

Epäonnistunut yrityssaneeraus

Yrityksen tulee yrityssaneerauksessa kyetä maksamaan yrityssaneeraushakemuksen jättämisen jälkeen syntyvät uudet velvoitteensa. Yrityssaneeraus, jossa yritys alkaa menettelyn kuluessa velkaantumaan on huono lopputulos niin velkojille kuin omistajille. Menettelyn aikana syntyvästä uudesta velasta käytetään nimitystä massavelka. Massavelka kääntää tilanteen huonoksi sen vuoksi, että yrityssaneerauksen epäonnistuessa ko. massavelat saavat paremman etuoikeuden jälkikonkurssissa kuin yhtiön aiemmat velat ja tätä kautta se aiheuttaa velkojille merkittäviä luottotappioita.

Yleisimpiä syitä epäonnistumiselle on ollut ainakin seuraavat asiat:

  • Alhainen liikevaihto – Liikevaihdon ollessa alle 500 t€, muodostuu yrityssaneerauksesta aiheutuvat kustannukset usein liian korkeiksi yhtiön tuottokykyyn nähden.
  • Toimiala – Yleisesti on erittäin harvinaista, että rakennusalan yritystä olisi Suomessa kyetty saneeraamaan onnistuneesti.
  • Projektiliiketoiminta – Projektiliiketoiminta edellyttää pääsääntöisesti sekä työ- että takuuaikaisia vakuuksia. Yrityssaneeraustilanteessa yhtiön on haastava saada järjestettyä näitä vakuuksia ja tätä kautta yhtiö saattaa jäädä kilpailutuksissa ulkopuolelle.
  • Julkiset hankinnat – Julkisissa hankinnoissa usein rajataan saneerauksessa olevat yritykset kilpailutuksen ulkopuolelle.

 

Mainettaan parempi

Oikein käytettynä ja oikeanlaisiin tapauksiin yrityssaneeraus on siis erittäin hyvä prosessi, vaikkakin suhteellisen raskas niin ajankäytöllisesti kuin taloudellisesti. Yhteistä kaikille onnistuneille tapauksille on usein ollut se, että yhtiöllä on ollut heti saneerauksen alettua selkeä suunnitelma siitä, miten yhtiön kassavirta saadaan käännettyä positiiviseksi. Yhteisenä elementtinä on ollut myös se, että menettelyn alkaessa yhtiön kassassa on ollut edes hieman varoja, joilla pystyy tekemään merkittävimmät ostot sekä huolehtimaan työntekijöiden palkoista sekä julkisoikeudellisista maksuista.

Yleensä menettelyn ensimmäinen 3 kuukauden aikana näkee, että tuleeko saneeraus onnistumaan vai ei. Merkittävimmät toimenpiteet tulee pyrkiä saattamaan läpi 6 kk aikana saneeraushakemuksen jättämisestä. Onnistumisen mahdollisuutta on aina selvästi lisännyt se, että pääasiakkaat ovat halunneet tukea yhtiötä. Myös pääsidosryhmien, kuten rahoittajien ja tavarantoimittajien tuki on tarpeen. Pääasiakkaat ovat usein tukeneet yhtiöitä mm. hinnankorotuksilla ja maksuaikojen nopeutuksilla. Myös materiaalien tilaajahankinta on ollut usein hyvä tapa keventää yrityssaneerauksessa olevan yhtiön kassavirtoja.

Saneeraukseen mielivän yhtiön on hyvä myös ymmärtää se, ettei työ pääty siihen, kun saneerausmenettely alkaa. Todellisuudessa työ vasta käynnistyy siitä. Kaikissa yhtiöissä on hyvä varautua siihen, että hallinnon määrä ja mm. kirjanpitoon liittyvät kustannukset lisääntyvät hetkellisesti jopa 30–50 prosenttia.

Saneerauksessa tarvitaan juridiikan lisäksi vahvaa taloudellista osaamista sekä kykyä tunnistaa eri toimialojen erityispiirteet. Ennen kuin saneeraukseen pyrkii on hyvä varmistaa jo mahdollisimman varhain, onko prosessin läpiviemiselle todellisuudessa realiteetit olemassa.

Jaa artikkeli

Facebook
Twitter
LinkedIn
Jussi Laakkonen

Jussi Laakkonen

Aiheeseen liittyviä artikkeleita