Pankkisääntelyn vaikutukset yrityksille

Euroopan Keskuspankin tutkimuksen mukaan suurimpana haasteena yritykset kokevat koko Euroopassa osaavan työvoiman saatavuuden.

Rahoituksen saatavuus ei tunnu olevan euroalueella ongelma. Se on EKP:n tekemän tutkimuksen mukaan vasta noin kymmenennellä sijalla, kun vertaillaan erilaisia yritystoiminnan menestymisen kannalta kriittisiä tekijöitä. Suomessa rahoituksen saatavuus koettiin tämän tutkimuksen mukaan vielä huomattavasti keskivertoa pienemmäksi haasteeksi. Näin siis kokonaisuudessaan, vaikka pankkirahoituksen sääntelykehys on kiristynyt ja Eurooppa on ollut perinteisesti varsin pankkirahoitusvetoinen.

Rahoitusmarkkinan ”varjoalueet” koskettavat alkavaa yritystoimintaa, voimakkaasti kasvavia yrityksiä, yrityskauppojen rahoitusta ja suuria vientikauppoja. Näissä rahoituksen saatavuuden haasteet liittyvät alhaiseen omavaraisuuteen, kannattavuuskehityksen epävarmaan mallintamiseen ja vakuuspulaan.

 

Kiristynyt pankkiregulaatio, ns. Basel III -sääntely

Mistä pankkirahoituksen sääntelyssä on oikeastaan kyse?

Pankkisääntely valmistellaan Baselin Pankkivalvontakomiteassa. Nyt käytössä on kolmas Basel -sääntelykehys. Velvoittavaksi lainsäädännöksi sääntely tulee EU:n kautta. Seuraava, neljäs sääntelykehys Basel IV, on jo tuloillaan. On ennakoitu, että se edelleen kiristää pankkien vakavaraisuusvaatimuksia.

Tilanne on tällä hetkellä kaksijakoinen; toisaalta EKP pyrkii pitämään rahan liikkeellä negatiivisten korkojen muodossa, mutta toisaalta pankkisääntelyllä rajataan merkittävästi lainoitettavia kohteita.

Pankit lainaavat antolainoitukseen tarvittavan pääoman rahoitusmarkkinoilta – siis suurimmaksi osaksi joko kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta tai asiakkailtaan. Osa pankin asiakaskohtaisesta antolainoituksesta yritykselle tulee kuitenkin tapahtua pankin omilla varoilla. Jos yrityksen omavaraisuus on heikko ja käytettävissä olevat vakuudet vähäiset, täytyy pankin varata omista varoistaan merkittävästi aiempaa suurempi osa kuin tilanteessa, jossa yrityksen omavaraisuus on korkea ja vakuudet ovat hyvät. Luonnollisesti tälle osuudelle odotettava tuotto on myös korkeampi; onhan se pois voitonjakoon käytettävistä varoista ja pienentää suhteessa enemmän kokonaisluotonantokapasiteettia. Tällä on ymmärrettävästi merkitys rahoituksen hintaan ja saatavuuteen.

 

Pankkisääntelyn merkitys muuttuvassa taloussuhdanteessa

Vaikka pankkisääntely onkin viimeisen kymmenen vuoden aikana kiristynyt merkittävästi, ei rahoituksen saatavuutta koeta suureksi ongelmaksi. Hyvä taloussuhdanne on varmasti osaltaan selitys tähän.

Rahoitusmarkkinaan on tullut myös paljon uusia toimijoita, jotka eivät ole pankkisääntelyn alaisia. Puhutaan usein ns. varjopankeista tai joukkorahoitusratkaisuista. Osin ne toimivat yhteistyössä perinteisten ja pankkisääntelyn alaisten pankkien kanssa ja tarjoavat rahoitusratkaisuja, joilla voidaan tukea yrityksen omavaraisuusastetta. Koneinvestointien rahoitus on tapahtunut jo pitkään rahoitusyhtiöiden kautta.  Lisäksi valtion omistama Finnvera Oyj rahoittaa erityisesti alkavia ja kasvavia yrityksiä sekä yrityskauppoja ja paikkaa näin edellä mainittuja rahoitusmarkkinen ”varjoalueita” (=markkinapuutetta). Usein ratkaisu löytyykin siis useamman rahoituslähteen avulla ja eri lähteitä kannattaa hyödyntää toisiaan täydentäen.

Pankkisääntely on tullut jäädäkseen. Nähtäväksi jää, millaiset vaikutukset kiristyneellä pankkisääntelyllä on yleisen taloudellisen tilanteen heiketessä. Laskusuhdanne yleensä johtaa yritysten kannattavuus- ja kassavirta-aseman heikentymiseen sekä omavaraisuusasteen laskuun ja kiristää siten pankkien luotonantomahdollisuuksia niille.  Syytä on myös pitää mielessä, että yritysomaisuuden vakuusarvot ovat suhdanneherkkiä ja kiinteistöjen vakuusarvot ovat jo noususuhdanteessakin eriytyneet maantieteellisesti merkittävästi väestön keskittymisen johdosta.

Jaa artikkeli

Facebook
Twitter
LinkedIn
Markus Laakkonen

Markus Laakkonen

Aiheeseen liittyviä artikkeleita