Yksi asia, josta ei usein puhuta saneerausmenettelyiden yhteydessä, on henkinen panos, jota menettelyn läpivieminen ja sen jälkeen ohjelman onnistunut toteuttaminen vaatii yrityksen johdolta. Jaksamisen ja motivaation merkitys voi korostua entisestään omistajavetoisissa yrityksissä, joissa mukana menettelyssä on ymmärrettävästi paitsi paljon tunteita myös huoli henkilökohtaisesta taloudellisesta tilanteesta.

Yleensä yritykset hakeutuvat saneerausmenettelyyn oma-aloitteisesti tavoitteenaan saada yrityksen toimintaa jatkettua kannattavasti. Täytyy kuitenkin muistaa, että jos menettely aloitetaan, sitä koskevat lakiin perustuvat raamit, jotka määrittävät muun muassa tietyt toiminnan vähimmäisedellytykset ja yrityksen sekä johdon velvollisuudet. Tämä tarkoittaa käytännössä, että menettely ei ole enää aloittamisensa jälkeen kovinkaan vapaamuotoinen. Kuten Jussi Laakkonen ja Sami Saarilampi totesivat tässä saneerausmenettelyn edellytyksiä ja esteperusteita koskevassa blogitekstissään, yrityksen on tärkeää tehdä myös oma kriittinen aloittamisharkintansa ennen saneeraushakemuksen jättämistä. Erityisesti yrittäjän, jonka panos korostuu menettelyn aikana, on tärkeää käydä läpi lisäksi se, onko hän itse valmis näkemään vaivaa yrityksen tervehdyttämiseksi.

Miksi saneerausmenettely voi lisätä kuormitusta?

Saneerausmenettelyyn hakeuduttaessa ja menettelyn aikana on usein väistämätöntä tarkastella yrityksen aikaisempaa toimintaa perusteellisesti ja kriittisesti. Saneerausmenettelyn aikana kuormitusta voivatkin lisätä ainakin yrittäjän oman taloudellisen tilanteen muutokset, liiketoiminnan saneeraukseen liittyvien toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen sekä yrityksen hallinnon hoitaminen.

Melko usein saneerausmenettelyssä ollaan tilanteessa, jossa yrittäjä tai hänen lähipiirinsä on antanut takauksia tai pantannut henkilökohtaista omaisuuttaan yrityksen vastuiden vakuudeksi. Onkin ymmärrettävää, että saneerausmenettelyn vaikutukset esimerkiksi yrityksen toimitusjohtajaan – ja vastaavasti toimitusjohtajan suhtautuminen saneerausmenettelyyn ja siinä suoritettaviin toimenpiteisiin – ovat erilaiset riippuen siitä, tarkasteleeko hän tilannetta myös takaajan roolissa. Se, että toimeentulon lisäksi myös henkilökohtaisen omaisuuden kohtalo on riippuvainen yrityksen tulevaisuudesta, on stressaavaa ja voi luoda ristiriitaisia tilanteita menettelyn aikana.

Liiketoiminnallinen saneeraus on monessa tapauksessa elinehto yritystoiminnan jatkamiselle, mutta myös henkisesti raskasta. Ei ole välttämättä helppoa kohdata asioita, joiden vuoksi yritys on taloudellisissa vaikeuksissa eikä toteuttaa muutoksia, joita toiminnan tervehdyttämiseksi edellytetään. Esimerkiksi työntekijöiden irtisanominen tai vuosien aikana tutuiksi tulleiden toimintamallien muuttaminen voi olla hyvinkin vaikeaa.

Vaikka varsinainen liiketoiminta olisikin käynnissä ja sinänsä hyvälläkin pohjalla, saneerausmenettelyn onnistuminen vaatii myös paperityötä. Taloushallinnon jämptiä hoitamista ei voi liikaa korostaa saneerausmenettelyn läpiviennin kannalta. Se, että kirjanpito on ajan tasalla ja tehty oikein, on erittäin tärkeää monessa kohdassa menettelyä ja ilman luotettavaa kirjanpitoa selvittäjän on lähes mahdotonta tehdä esimerkiksi saneerausohjelmaehdotusta. Lakisääteiset ilmoitukset Verohallintoon ja eläkevakuutusyhtiöille pitää niin ikään pystyä antamaan ajallaan ja saneerausmenettelyn vireilletulon jälkeen syntyneet velat maksamaan eräpäiviin mennessä. Myös selvittäjälle suoritettava raportointi ja tietojen toimittaminen vie hieman aikaa. Hands on -asenteella yrityksen perusliiketoimintaan uppoutunut yrittäjä ei itse ole välttämättä taloushallinnon ammattilainen, eikä tarvitsekaan olla. Tällöin on kuitenkin tärkeää, että yrityksessä joku on riittävän perehtynyt taloushallintoon ja pystyy käyttämään aikaa sen hoitamiseen tai tarvittavat palvelut on ostettu ulkopuolelta. Kirjanpito, josta saa vaivatta kuvan yrityksen taloudellisesta tilanteesta, helpottaa myös muun muassa budjetointia ja on siksikin olennainen osa saneerausmenettelyä ja toiminnan tulevaisuuden suunnittelua.

Mistä apua jaksamiseen?

Itsessään saneerausmenettelyä ei tarvitse pelätä, selvittäjä vie kyllä prosessia läpi. Se, että yrityksessä on jo pitkään oltu paineen alla, on kuitenkin voinut kerätä kuormaa johdon ja henkilöstön kannettavaksi. Kun odotettu päätös saneerausmenettelyn aloittamisesta saadaan, paineet usein hellittävät hieman ja yrittäjä voi kaivata lepoa, vaikka menettely on vasta alussa. Jos oma jaksaminen meinaa loppua, niin muun elämän tasapaino ja sitä kautta riittävästä palautumisesta huolehtiminen sekä tilanteesta juttelu ammattilaisen kanssa voivat olla avuksi. Selvittäjä ymmärtää, jos menettely tai sitä edeltänyt aika vievät voimia, mutta näissä tilanteissa on tärkeää pystyä kommunikoimaan asioista rehellisesti.

Tässä tekstissä on haluttu tuoda esille sitä, että saneerausmenettely ei tarjoa oikotietä yrityksen asioiden järjestymiseen, vaan vaatii vaivannäköä ja jaksamista ja voi tarkoittaa myös muutosta yrittäjän omassa taloustilanteessa. Onnistunut saneerausmenettely kuitenkin palkitsee ja on hyvä tilaisuus miettiä yrityksen asioita kriittisesti ja kehittää toimintaa. Jaksamisessa voi auttaa myös se, että katsoo tulevaisuuteen menneisyyden sijaan. Yleensä hankala tilanne koostuu monista asioista, joista osa voi olla lähtöisin myös yrityksen ulkopuolelta. Asiat, joihin ei enää pysty vaikuttamaan, on kuitenkin hyvä pyrkiä jättämään taakse. Motivoivampaa on keskittyä siihen, millaiseksi yritystoiminnan jatko voi muodostua ja mitä itse voi tehdä parhaan mahdollisen lopputuloksen eteen.

Ilmi Mutka
lakimies
Asianajotoimisto Fenno