Mikä saneerausmenettely oikein on? Voimmeko lähettää saneeraushakemuksen oikeuteen ilman, että keskustelemme velkojien ja muiden sidosryhmien kanssa asiasta?

Käräjäoikeushan päätöksen asiasta tekee ja tällöinhän meidän ei tarvitse kuulla asiasta ketään sidosryhmistä… Vai pitäisikö saneerausmenettelyä tarkastella kuitenkin velallisyrityksen, velkojien sekä muiden sidosryhmien välisenä neuvotteluna, minkä lopputulemana on yhteinen sopimus siitä, miten yrityksen liiketoiminta saadaan tervehdytettyä ja kaikkien sidosryhmien edut turvattua. Näiden neuvottelujen lopputulosta ilmentää käräjäoikeuden vahvistama saneerausohjelma.

Yrityssaneeraushakemus

Laki yrityksen saneerauksesta on lainsäädännöllisesti ns. hakemuslainkäyttöä. Yksinkertaistettuna yhtiö pyytää tuomioistuimelta lupaa saneerausmenettelyn aloittamiseen.

Hakemuksen vireille saattamisen jälkeen käräjäoikeus pyytää velkojilta saneeraushakemuksesta sekä myöhemmin saneerausmenettelyn aikana useampaan otteeseen monesta muustakin asiasta mielipidettä velkojilta. Näiden kuulemisien tarkoituksena on saada oikeudelle sekä myös muille sidosryhmien edustajille mahdollisimman laaja ja aukoton pohja omalle päätöksenteolle. Eli, päätöksenteolle saneerausmenettelyn aloittamisesta ja myöhemmin saneerausohjelman vahvistamisesta.

Hakemukset pitäisi laatia aiemmin

Erilaisten tutkimusten sekä käytännön kokemustiedon perusteella voidaan yleisesti olla yhtä mieltä siitä, että yritykset hakeutuvat auttamattomasti liian myöhään saneerausmenettelyihin. Tutkimuksissa ei ole löydetty järkevää viisasten kiveä, miten yrityksiä saataisiin aikaistamaan hakemuksen vireille saattamista. Tällöin yrityksillä saattaisi vielä olla sotakassassa riittävästi varoja liiketoimintansa tervehdyttämiseen. Liiketoiminnan tervehdyttäminen ei nimittäin ole edullista, ei edes saneerausmenettelyn aikana. Aikaisempi hakeutuminen menettelyyn säilyttäisi suhteet sidosryhmiin myös parempana. Mitä kauemmaksi menettelyyn hakeutuminen lykkääntyy, sitä enemmän sidosryhmille annettuja lupauksia ehditään rikkomaan ja mahdollisesti myös kertomaan niitä kuuluisia puolitotuuksia.

Neuvottelut saneeraussopimuksesta eli saneerausohjelmasta

Käräjäoikeus tekee päätöksen saneerausohjelman aloittamisesta ja samalla myös saneerausmenettelyn selvittäjän määräämisestä. Selvittäjän tehtävänä on korostetusti koettaa saavuttaa osapuolien välille hyväksyttävä sopimus. Eli sopimus velallisen ja velkojien välillä noudatettavasta saneerausohjelmasta, minkä avulla molempien osapuolien edut tulevat turvatuksi.

Selvittäjän määräämisen perusteena on turvata neuvottelun osapuolille tasaisempi neuvotteluasetelma. Tavoitteena on pyrkiä saattamaan sopimuskumppanit yhdenvertaisempaan asemaan osaamisen sekä yrityksen todellisen tilanteen selvittämisessä. Selvittäjän avulla myös nopeutetaan ja tehdään neuvotteluista kustannuksellisesti tehokkaampaa, kun velallisen ei tarvitse neuvotella kaikkien velkojiensa kanssa erikseen, eikä toisaalta kaikkien velkojien tarvitse perehtyä velallisen tilanteeseen, saati saneerauslainsäädäntöön niin tarkasti.

Selvittäjän asemasta on ollut yllättävän laajalti epäselvyyttä. Selvittäjän objektiivinen ja riippumaton asema velkojien sekä velallisen suuntaan tuntuu olevan välillä varsin hukassa jopa meille selvittäjänä toimiville asianajajille. Selvittäjän rooli tulisi mieltää tietynlaisena sovittelijana. Sovittelijana, jonka tehtävänä on ottaa huomioon osapuolten näkemykset, lailliset oikeudet ja velvollisuudet.

Yrityssaneerauslaki on tietenkin merkittävin selvittäjää ohjaava asia neuvottelutehtäväänsä hoitaessa. Lain tehtävänä on antaa raamit / viitekehys neuvotteluille. Laki myös luo aikataululle, menettelytavoille sekä osapuolten väliselle sopimukselle raamit. Hyvänä esimerkkinä näistä raameista on saneerausohjelman vahvistamisen edellytykset sekä toisaalta myös saneerausohjelman vahvistamisen esteperusteet. Lain tehtävänä on siis suojata sekä velkojia että velallista.

Kuinka asennoitua saneerausmenettelyyn eli saneerausneuvotteluun?

Jos siis yrityksellä on haastava tilanne ja se joutuu harkitsemaan yrityssaneerausmenettelyyn hakeutumista, tulee yrityksen johdon, omistajien sekä heitä avustavien tahojen mieltää menettely avoimeksi ja vuorovaikutukselliseksi pitkäkestoiseksi neuvotteluksi. Neuvotteluja, saati neuvotteluiden lopputulosta, ei edesauta se, että neuvottelukumppanit yllätetään miltään osin negatiivisella tavalla. Onkin erittäin tärkeää mieltää avoimien ja luottamuksellisten neuvotteluyhteyksien aikaansaamisen tärkeys. Me Fennolla suositellaankin haasteellisissa tilanteissa avoimuutta yrityksen velkojien suuntaan ja pyrkimystä siihen, että velkojat pääsisivät jopa osallistumaan niihin keskusteluihin millä tavalla yrityksen liiketoiminta saataisiin tervehdytettyä, velkojien saatavat maksettua mahdollisimman kattavasti ja samalla myös yrityksen omistajien edut turvattua.

Eli kannattaako saneeraushakemus lähettää oikeuteen ilman, että on keskustellut velkojien ja muiden sidosryhmien kanssa asiasta ensin? Yleensä ei kannata, se voi entisestään vaikeuttaa yrityksen tilannetta.