Takaisinsaannilla tavoitellaan konkurssipesän velkojien tasa-arvoa ja pyritään estämään yksittäisten velkojien suosimista tilanteissa, joissa yhtiö lähestyy maksukyvyttömyyttä. Takaisinsaantitilanteessa konkurssipesän pesänhoitaja peräyttää maksujavelkojalta, joka on saanut maksun ennen konkurssia. Palautusvaatimus konkurssipesään koskee usein sellaisia konkurssivelkojien vahingoksi tekemiä oikeustoimia, joita velallinen on tehnyt laissa määriteltynä aikana ennen konkurssia.
Takaisinsaanti on mahdollinen, vaikka kyseessä olisi maksu, eikä vain silloin, kun velallinen on maksuvaikeuksissaan siirtänyt omaisuuttaan velkojien ulottumattomiin. Tavallisesti peräytettävä toimi on sellainen, jossa velallinen on suosinut yhtä tai useampaa velkojaa muiden kustannuksella. Tämä asia tekee asiasta usein ns. maalaisjärjen vastaisen ja tätä kautta takaisinsaantivaatimukset tulevat usein maksun saaneille suurena yllätyksenä.
Laki takaisinsaannista konkurssipesään toimii korjaavana ja sillä on estävä vaikutus. Saatavien peräytyessä konkurssipesän omaisuus palautuu sellaiseksi, kuin se oli ennen määräämistointa. Lain pyrkmyksenä on estää velallistaryhtymästä epälojaaleihin tai vilpillisiin toimiin.
Takaisinsaantiaika
Mahdollisuus peräytettävälle toimelle lasketaan määräpäivästä. Määräpäivä on se päivä, kun konkurssihakemus on jätetty tuomioistuimelle paitsi tietyissä yrityssaneeraustapauksissa, joissa yritys kuitenkin päätyy konkurssiin ja aika lasketaan jo saneeraushakemuksen jättämisestä.
Takaisinsaantiaika on määräpäivän ja peräytettäväksi tavoitellun toimen välinen aika. Kriittisen ajan pituus määräytyy takaisinsaantiperusteen mukaisesti ja takaisinsaantiperuste määräytyy peräytettävän oikeustoimen luonteen mukaan.
Yleisen takaisinsaantiperusteen (laki takaisinsaannista konkurssipesään 5§) kriittinen aika on 5 vuotta. Tämän pääsäännön perusteella oikeustoimi peräytyy takaisin konkurssipesään, jos omaisuutta on siirretty pois velkojien ulottuvilta tai velkoja on lisätty toisten velkojien vahingoksi. Samalla velallisen on pitänyt olla maksukyvytön tai tulla maksukyvyttömäksi ja toinen osapuoli tiesi tai olisi pitänyt tietää tästä taikka oikeustoimen sopimattomuudesta. Velallisen läheisen katsotaan aina tienneen, jos hän ei osoita, ettei tiennyt eikä olisikaan pitänytkään tietää.
Takaisinsaannin kanneaika
Takaisinsaantikanne on saatettava vireille tuomioistuimeen vuoden kuluessa konkurssin alkamisesta tai vielä 3 kk kuluessa siitä, kun konkurssipesä havaitsi takaisinsaannin perusteen tai sen olisi pitänyt havaita se.
Takaisinsaannin yleiset edellytykset
Oikeustoimi voidaan palauttaa, jos velallinen oli oikeustointa tehtäessä maksukyvytön tai että oikeustoimi osaltaan johti velallisen maksukyvyttömyyteen ja sillä on
- sopimattomasti suosittu yhtä tai useampaa velkojaa toisten velkojien kustannuksella
- siirretty omaisuutta pois velkojien ulottuvilta tai
- tehty järjestely, jolla on lisätty velkoja velkojien vahingoksi.
Maksun takaisinsaanti
Konkurssivelallisen tekemä maksu voidaan peräyttää, jos maksu on tehty 3 kuukautta ennen konkurssihakemusta. Maksu ei kuitenkaan peräydy, jos se on tavanomainen. Maksu peräytyy, jos velka on maksettu epätavallisella maksuvälineellä tai ennen velan eräpäivää taikka maksun suuruus on pesän varoihin nähden huomattava.
Velallisen läheiselle suoritettu maksu peräytyy, jos maksu on suoritettu myöhemmin kuin kaksi vuotta ennen konkurssihakemuksen vireille tuloa edellytyksellä, että voidaan osoittaa, ettei velallinen ollut maksukyvytön eikä tullut maksun vuoksi maksukyvyttömäksi.
Korkein oikeus on päätöksissään linjannut useimpia takaisinsaantilain termejä. Oikeuskäytäntö on usein muodostunut erittäin tapauskohtaiseksi ja tämän seurauksena jokaista tapausta joudutaan tulkitsemaan omana kokonaisuutena, eikä yleispätevää ohjetta asioiden käsittelyyn kyetä antamaan.
Vakuuden, ulosmittauksen ja kuittauksen takaisinsaanti
Takaisinsaantikanne voi myös kohdistua velallisen antamaan vakuuteen, velalliseen kohdistuneeseen ulosmittaukseen tai saatavien kuittaukseen näitä koskevana kriittisenä aikana.
Pantti tai vakuus peräytyy, jos velallinen on antanut sen myöhemmin kuin kolme kuukautta ennen konkurssihakemusta eikä vakuudesta ole sovittu velan syntyessä tai jos pantin hallintaa ei ollut luovutettu velan syntymisen jälkeen. Mikäli vakuus on asetettu velallisen läheiselle tätä aikaisemmin mutta myöhemmin kuin kaksi vuotta ennen konkurssihakemusta, vakuus peräytyy, jollei näytetä, ettei velallinen ollut maksukyvytön eikä vakuusjärjestelyn vuoksi tullut maksukyvyttömäksi.
Lahjan takaisinsaanti
Lahja tai lahjanluontoinen oikeustoimi voidaan määrätä peräytymään, jos velallinen oli oikeustointa tehtäessä ylivelkainen tai että se osaltaan johti ylivelkaisuuteen. Lisäksi edellytetään, että toinen osapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää maksukyvyttömyydestä tai ylivelkaisuudesta taikka oikeustoimen merkityksestä velallisen taloudellisille oloille sekä seikoista, joiden vuoksi oikeustoimi oli sopimaton. Jos oikeustoimessa on ollut osapuolena velallisen läheinen, katsotaan tämän aina tienneen, jollei asiassa voida osoittaa, ettei hän tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää niistä.
Velallisen läheinen
Velallisen läheisiä ovat puoliso, lapset ja puolison lapset tai takenevassa polvessa olevaa sukulainen, sisarus, veli- ja sisarpuoli ja heidän puolisonsa tai muuten erityisen läheinen henkilö.
Toistensa läheisinä yksityistä elinkeinonharjoittajaa, yhtiötä, muuta yhteisöä tai säätiötä ja sitä, jolla yksin tai yhdessä läheisensä kanssa on osakkuuden tai siihen rinnastettavan taloudellisen seikan perusteella olennainen etujen yhteys elinkeinonharjoittajan, yhteisön tai säätiön kanssa. Läheinen on myös se, jolla mm. johtavan aseman perusteella on olennainen vaikutusvalta elinkeinonharjoittajan, yhteisön tai säätiön toiminnassa ja heidän läheisensä.
Maksukyvyttömyys ja ylivelkaisuus
Maksukyvyttömyys on tilanne, jossa velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Ylivelkaisuus tarkoittaa sitä, että velallisen velat ovat suurempia kuin hänen varansa.
