Testamentti turvaa tahdon – ajatuksesta asiakirjaksi

testamentti
Testamentti on yksi tärkeimmistä asiakirjoista, joita yksityishenkilöt elämänsä aikana tekevät. Testamentti on parhaimmillaan asiakirja, joka turvaa testamentin tekijän tahdon, helpottaa ja selkeyttää perinnönjakoa voi säästää huomattaviakin määriä perintöveroja.

Erityisesti testamentti voi tulla tarpeeseen henkilöillä, joilla on omistuksessaan yritysomaisuutta ja yrityksen jatkuvuutta halutaan turvata testamenttimääräyksillä. Avopuolisoita taas ei koske samat lesken oikeudet kuin avioliitossa ja tällöin testamentilla avopuolison asema voidaan turvata taloudellisesti toisen avopuolison kuoleman jälkeen. Uusperheissä testamenttimääräyksillä voidaan luoda selkeyttä kummankin vanhemman sukuhaaran välille, vaikka varsinaisesti lakimääräisestä perimysjärjestyksestä ei esimerkiksi rintaperillisten osalta haluttaisikaan poiketa.

Ilman testamenttia perintö jaetaan voimassa olevan perintökaaren säännösten mukaisesti ja ainoa tapa vaikuttaa asiaan ja poiketa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä on laatia testamentti. Perimykseen liittyy paljon vääriä käsityksiä ja varsin yleisesti nämä liittyvät esimerkiksi lesken perintöoikeuteen. Lesken perintöoikeus on nimittäin yleisesti luultua rajallisempi ja mikäli perinnönjättäjällä on rintaperillisiä, ei leski peri mitään ilman nimenomaista testamenttimääräystä. Lapsettomana kuolleen pariskunnan leski perii ensiksi kuolleen puolison. Lesken kuoleman jälkeen ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset perivät pääsäännön mukaisesti puolet pesästä. Aviopuolisoiden paras keino turvata lesken asema ja vaikuttaa esimerkiksi ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten perintöoikeuteen on tehdä keskinäinen testamentti, jolla määrätään leskelle joko käyttö- ja hallintaoikeus tai omistusoikeus ensiksi kuolleen puolison omaisuuteen. Keskinäisiä testamentteja aviopuolisoiden välille tehtäessä on syytä huomioida myös avio-oikeuden tai sen poissulkevan avioehtosopimuksen vaikutus ositus- ja perinnönjakotilanteessa ensiksi kuolleen jälkeen.

Testamentilla voidaan määrätä hyvin laajasti siitä, kuinka perintö jakautuu kuoleman jälkeen. Tähän tuo rajoituksia käytännössä se, ettei lesken oikeutta tasinkoon tai rintaperillisen oikeutta lakiosaan loukata testamenttimääräyksillä.

Testamentit luokitellaan yleis- ja erityistestamentteihin. Yleistestamentilla määrätään, että testamentinsaaja saa testamentin nojalla koko vainajan omaisuuden tai määräosan siitä ja saa osakasaseman kuolinpesässä testamentintekijän kuoltua. Erityistestamentilla määrätään tietystä omaisuudesta, kuten kiinteistöstä tai kiinteästä rahamäärästä, jonka testamentinsaaja perii. Erityistestamentinsaajasta ei tule kuolinpesän osakasta, jolloin myös testamentinsaajan oikeudet ja velvollisuudet kuolinpesässä on yleistestamentinsaajaa huomattavasti rajoitetummat. Testamentilla voidaan määrätä tuotto-, käyttö- ja hallintaoikeudesta sekä täydestä tai rajoitetusta omistusoikeudesta perittyyn omaisuuteen. Yhdessä ja samassa testamentissa voi olla hyvinkin laajasti erilaisia määräyksiä.
Testamentin laadinnassa erittäin oleellista on tietää ja huomioida testamentille laissa säädetyt ehdottomat muotovaatimukset. Testamentin tulee olla kirjallinen sekä testamentin tekijän ja kahden yhtä aikaa läsnä olevan esteettömän todistajan allekirjoittama. Mikäli testamentti ei täytä näitä muotovaatimuksia, on se pätemätön. Testamentin tekijän tulee lisäksi olla testamentintekokelpoinen ja ymmärtää testamentin tekemisen merkitys. Esimerkiksi muistisairaus ei automaattisesti tarkoita sitä, etteikö testamenttia voisi tehdä, vaan testamentintekokelpoisuutta on arvioitava aina tapauskohtaisesti ja tarvittaessa testamentin liitteeksi on hyvä liittää testamentintekohetkellä päivätty lääkärinlausunto testamentintekijän terveydentilasta ja testamentintekokelpoisuudesta.

Testamentin tekemisen lähtökohtana on aina testamentin tekijän tahto ja kysymys siitä, kuinka testamentin tekijä haluaa omaisuutensa jakautuvan kuolemansa jälkeen ja minkälaisia muita määräyksiä omaisuuden varalle halutaan antaa. Elämäntilanteet muuttuvat ja testamentin kuten muidenkin perheen asiakirjojen on elettävä näiden muutosten mukana eri tilanteissa. Testamentti tulee aika ajoin tarkistaa ja varmistua siitä, että se edelleen vastaa testamentintekijän tahtotilaa ja määräykset soveltuvat muutoinkin sen hetkiseen tilanteeseen. Testamentti voidaan peruuttaa hävittämällä tai tekemällä uusi testamentti, jolla aikaisemman testamentin määräykset peruutetaan. Epäselvyyksien välttämiseksi testamenttia kannattaa laatia aina yksi kappale, säilyttää se hyvässä tallessa ja hävittää kaikki aikaisemmat testamentit.

Testamentin teettäminen perhe- ja perintöoikeuteen perehtyneellä asiantuntijalla saattaa tuntua kalliilta, varsinkin kun netti on pullollaan ilmaisia testamenttipohjia ja neuvoja sen laatimiseen. Valitettavan usein perintöasioiden kanssa työskentelevä juristi saa eteensä testamentin, jossa on testamentin pätemättömäksi tekeviä muotovirheitä tai tulkinnanvaraisia tai verotuksellisesti epäedullisia määräyksiä. Epätarkat ja huolimattomasti laaditut testamentit vaikeuttavat perinnönjakoa ja aiheuttavat riitaisuuksia, jotka pahimmillaan johtavat vuosia kestäviin ja kalliisiin perinnönjako- tai tuomioistuinprosesseihin. Tästä syystä testamentti kannattaa aina laadituttaa perintöoikeuteen erikoistuneella juristilla, jolloin voi varmistua siitä, että testamentti täyttää ehdottomat muotovaatimukset, sen tulkinta on selkeää ja että se on veroteknisesti järkevä.

Jaa artikkeli

Facebook
Twitter
LinkedIn
Annaliisa Leinonen

Annaliisa Leinonen

Aiheeseen liittyviä artikkeleita