Tilaaja ei maksa ja työ on tehty! Usein tilaaja ja toimittaja ovat keskustelleet asiasta puhelimessa ja sovintoakin on tarjottu, mutta rahaa ei kuulu. Tällöin yrittäjä voi vaatia, että tuomioistuin velvoittaa tilaajan suorittamaan maksamattoman laskusaatavan.

Tässä vaiheessa kannattaa pysähtyä hetkeksi pohtimaan, vaikka harmittaa vietävästi, kun perintäyhtiökin on saattanut ottaa yhteyttä ja kertonut hyvän perintätavan mukaisesti, ettei vapaaehtoista perintää voida jatkaa. Syynä on, että tilaaja on reklamoinut. Hän on saattanut ilmoittaa, että työssä oli joku virhe tai toimituksesta puuttuu vielä jotakin. Velallinen on myös voinut tehdä ratkaisupyynnön kuluttajariitalautakuntaan. Siellä asian käsittely on maksutonta ja ratkaisun saattaa saada nopeammin kuin tuomioistuimesta. Lautakunnan ratkaisu on kuitenkin suositus eikä se sido eikä ole ulosmittauskelpoinen, mutta sitä noudatetaan yleensä hyvin.

Joka tapauksessa yrittäjä puntaroi mielessään useita kysymyksiä, kannattaako lähteä käräjille, miten prosessi etenee, kauanko oikeudellinen perintä kestää ja minkälainen lopputulos olisi odotettavissa.

A) Velkoja saa perustellun vastauksen kannattaako lähteä käräjille keskustelemalla asiantuntevan asianajajan kanssa. Vastausta varten on tarpeen tietää:

1. Mikä tai kuka on velkaa?
2. Perustuuko saatava kirjalliseen sopimukseen?
3. Olisiko tilauksesta tilausvahvistus sähköpostissa?
4. Jos saatava perustuu suulliseen sopimukseen, miten voi todistaa, mitä on sovittu?
5. Jos asiassa tehtiin lisä- tai muutostöitä, miten voi osoittaa, mitä on sovittu?
6. Kuinka suuri saatavan pääoma on?
7. Onko velallinen tehnyt osasuorituksen?
8. Jos velallinen on reklamoinut, niin mitä, miten ja milloin?
9. Tiedot velallisen maksukyvystä?
10. Onko velan suorituksesta tehty maksuohjelma ja miten velallinen noudattanut sitä?

B) Miten oikeudellinen perintä etenee ja kauanko oikeudenkäynti kestää? (Arvio siitä, kuinka monta päivää koko prosessi kestää, on merkitty sulkuihin kunkin vaiheen perään.)

1. Asianajaja pyytää velkojaa toimittamaan kaikki yllä olevan aineiston.
2. Ensin asianajaja lähettää velalliselle maksuvaatimuksen. Siinä vaaditaan maksua tai yhteydenottoa tiettyyn päivään mennessä sillä uhalla, että velkoja vaatii saataviaan velallisen käräjäoikeudessa. (aloitus: päivä 0)
3. Mikäli maksua tai mitään sovintoaineksia ei esitetty, asianajaja laatii kanteen ja haastaa velallisen oikeuteen vastaamaan vaatimuksiin. Mikäli velallinen ei ole reklamoinut lainkaan, voidaan tehdä suppeampi summaarinen velkomuskanne. (25)
4. Haaste annetaan tiedoksi. Velallisen tulee antaa tuomioistuimelle vastaus noin 30 päivän kuluttua tiedoksiannosta. (50)
5. Tuomari tutkii vastauksen ja ehdottaa osapuolille joko sovittelua, pyytää kantajalta (velkoja) lausumaa joihinkin tiettyihin kysymyksiin tai sopii osapuolten kesken valmisteluistunnon ajankohdan. (100)
6. Sovittelussa sovittelijatuomari järjestää osapuolille tilaisuuden, jossa he voivat itse ratkaista riidan. Sovittelu on nopeampi ja kustannustehokkaampi tapa kuin täysimittainen oikeudenkäynti. Muutenkin osapuolet voivat neuvotella ja tehdä sovinnon asiassa missä vaiheessa tahansa. (150)
7. Käräjätuomari laatii asiassa yhteenvedon ja toimittaa osapuolille. (200)
8. Mikäli osapuolet eivät pääse sovintoon vielä valmisteluistunnossakaan, valmistelussa tuomari selvittää osapuolten vaatimukset ja kokoaa molempien osapuolen kirjallisen ja suullisen todistelun. Pääkäsittelylle sovitaan päivä. (220)
9. Ennen pääkäsittelyä tai erikseen tuomarin määräämään prekluusiopäivään mennessä molempien osapuolien on esitettävä kaikki vaatimukset, toimitettava kaikki todistelu ja ilmoitettava jokainen henkilötodistaja tuomioistuimelle. (250)
10. Käräjätuomari tavallisesti päivittää yhteenvedon, josta ilmenee tuomarin käsitys käsiteltävästä riidasta. (275)
11. Pääkäsittelyssä asia käsitellään ja vastanotetaan todistelu. (300)
12. Tuomari antaa päätöksensä sähköpostitse. (330)

C) Minkälainen lopputulos on odotettavissa?

1. Tuomioistuin on joko velvoittanut velallisen maksamaan velkansa kokonaan tai harkitsemaltaan osalta ja lisäksi maksamaan kantajan (velkoja) oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi.
2. Jos tuomioistuin on hylännyt kanteen ja velvoittanut kantajan maksamaan omien oikeudenkäyntikulujensa lisäksi vastaajan (velallinen) oikeudenkäyntikulut tai osan niistä.
3. Asianaja laatii palkkioista laskun ja lähettää päämiehelle tai tämän vakuutusyhtiölle maksettavaksi.
4. Mikäli toinen osapuoli ei hyväksy käräjäoikeuden päätöstä, tämän tulee ilmoittaa tyytymättömyyttä päätökseen 7 päivän kuluessa ja saada ajettua asiansa hovioikeuteen 30 päivän kuluessa tuomiosta.
5. Velkoja toimittaa maksutuomion ulosottoon, mikäli maksua ei vieläkään kuulu. Ulosotto tilittää varoja sitä mukaan, kun sitä saadaan ulosmitattua.
6. Mikäli asiaa käsitellään vielä hovioikeudessa, kuluu siihen suunnilleen saman verran unettomia öitä molemmilta osapuolilta kuin käräjäoikeusvaiheessakin.

Oikeudenkäynti on osapuolille vaativa laji. Se edellyttää kestävyyttä, pitkiä hermoja, riskinsietokykyä sekä näkemystä.

Sellaiselle, joka työkseen käy oikeudessa, velkojan ja velallisen huolet ovat tuttuja. Oikeudellinen perintä on lähes aina sopimusoikeutta ja aihealueena voi olla mitä tahansa louhinnasta tai keittiöremontista lehmien sorkkahoitoon. Tärkeintä on, että sopimusoikeus ja oikeudenkäynti ovat mukavuusalueella ja erilaiset yllämainitsemattomat yksityiskohdat ovat hallussa, niin suullinenkin sopimus pitää.