Viimeistään 17.12.2021 astuu voimaan ns. whistleblowing-laki. Kyseisen lain myötä työntekijät ja muut organisaatioiden kanssa toimivat voivat ilmoittaa niissä tapahtuvista EU-oikeuden ja kansallisen oikeuden rikkomuksista sisäiseen ilmoituskanavaan tai viranomaiselle.
Laki velvoittaa yli 50 henkilöä työllistävät organisaatiot perustamaan ilmoituskanavan, ja toisaalta suojelee ilmoittamisen negatiivisilta vaikutuksilta. Tämän vuoden lopulla Suomessa tulee voimaan laki, joka velvoittaa työnantajaorganisaatiot kiinnittämään huomiota niiden eettisiin ja taloudellisiin väärinkäytöksiin. Valmistelussa olevalla lailla tullaan panemaan täytäntöön EU-direktiivi, jolla pyritään puuttumaan organisaatioiden toiminnan epäkohtiin varhaisessa vaiheessa.
Direktiivi ja sitä koskeva laki velvoittavat yli 50 henkilöä työllistäviä organisaatioita luomaan ilmoituskanavan, johon voidaan ilmoittaa mahdollisista EU-oikeuden ja kansallisen oikeuden rikkomuksista.
Soveltamisala on laaja:
1) julkiset hankinnat,
2) rahoituspalvelut, -tuotteet ja – markkinat sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäiseminen,
3) tuoteturvallisuus ja vaatimustenmukaisuus,
4) liikenneturvallisuus,
5) ympäristönsuojelu,
6) säteilyturva ja ydinturvallisuus,
7) elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi,
8) kansanterveys,
9) kuluttajansuoja ja
10) yksityisyyden ja henkilötietojen suoja sekä verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus.
Suomessa soveltamisalaa on lisäksi tarkoitus laajentaa kyseisten osa-alueiden tasoille, joilla on ainoastaan kansallista sääntelyä.
Yritysten lisäksi velvollisuus koskee myös julkista sektoria. Lisäksi ilmoituskanava tulee luoda alle 50 henkilöä työllistäviin organisaatioihin, joihin sovelletaan lakia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä.
Vaatimukset ilmoituskanavalle
Lainsäädäntö on pakottavaa, mutta organisaatiolle jää vapaus järjestää ilmoituskanava osittain haluamallaan tavalla. Olennaisena vaatimuksena ilmoituskanavalle on se, että ilmoittajaa ja hänen henkilöllisyyttään suojataan. Organisaatio voi halutessaan toteuttaa ilmoituskanavan täysin anonyymina, mutta velvollisuutta sellaisen kanavan luomiseen ei ole. Tärkeimpänä voidaan pitää sitä, että ilmoittajan henkilöllisyys pysyy salassa muilta tahoilta kuin asian käsittely edellyttää.
Organisaatio voi myös käyttää ulkopuolista tahoa ilmoituskanavan järjestämiseen. Kaikilla työntekijöillä tulee olla pääsy ilmoituskanavan käyttöön, mutta organisaation ulkopuolisille toimijoille pääsyä kanavaan ei ole pakko järjestää. Tällaisessa tilanteessa ulkopuolinen taho voi ilmoittaa asiasta keskitetylle ulkoiseen ilmoituskanavaan, joka on valtioneuvoston oikeuskansleri.
Ilmoittaminen muualle kuin sisäiseen kanavaan
Rikkomuksesta tulee ilmoittaa ensisijaisesti sen organisaation ilmoituskanavaan, jossa rikkominen on tapahtunut. Mikäli tämä ei ole jostain syystä mahdollista, taikka ilmoittaja epäilee ilmoituksesta aiheutuvan hänelle negatiivisia vaikutuksia, voi rikkomuksesta ilmoittaa keskitettyyn ulkoiseen ilmoituskanavaan, josta vastaa valtioneuvoston oikeuskansleri.
Merkittävänä tehosteena toimii se, että ilmoittajalla on oikeus myös julkistaa tietoja, jos ilmoituksen vastaanottaja ei ole käsitellyt ilmoitusta asianmukaisesti. Tietoja voidaan myös julkistaa esimerkiksi tilanteessa, jossa rikkominen voi aiheuttaa yleiseen etuun kohdistuvan välittömän ja ilmeisen vaaran.
Tulevassa laissa säädetään tarkemmin siitä, millaisia toimia ilmoituksen vastaanottajalta vaaditaan.
Ilmoittajan suojelu
Olennainen osa lakia on myös rikkomuksesta ilmoittaneen henkilön suojelu. Kyseinen laki sisältää direktiivin mukaisen vastatoimien kiellon. Ilmoittajan työnantaja ei saa kohdistaa suoria tai epäsuoria vastatoimia ilmoittajaa kohtaan. Laki sisältää luettelon erilaisista kielletyistä vastatoimista, mutta luettelo ei ole tyhjentävä.
Laki sisältää myös vastuuvapautta koskevan pykälän, jonka mukaan ilmoittaja ei riko lakiin tai sopimukseen perustuvaa taikka muuta tietojen ilmaisemista koskevaa kieltoa ilmoittaessaan rikkomuksesta, eikä ilmaisemisesta saa myöskään aiheutua seuraamuksia vilpittömässä mielessä toimivaa ilmoittajaa kohtaan.
Toisaalta kaikista rikkomuksista ilmoittamista ei suojata. Laki suojaa ilmoittajaa vain, jos rikkomus kuuluu lain soveltamisalaan ja siitä voidaan tuomita rangaistusluonteinen seuraamus, tai mikäli rikkomus vaarantaisi yleisen edun mukaisten tavoitteiden toteutumisen soveltamisalan mukaisilla aloilla. Tahallaan vääristä tiedoista ilmoittamisesta voidaan tuomita sakkoja ilmoittajalle eikä laki suojaa ilmoittajaa vastatoimilta taikka yksityisoikeudellisia seuraamuksia vastaan.
Mitä yritysten olisi syytä ottaa huomioon?
Laki sisältää siirtymisajan, jonka myötä 50-249 henkilöä työllistävien yksityisten organisaatioiden tulee ottaa ilmoituskanava käyttöön viimeistään 17.12.2023. Yli 250 henkilöä työllistävien organisaatioiden tulee ottaa ilmoituskanava käyttöön viimeistään lain tullessa voimaan.
Pienemmillä yrityksillä on siis aikaa harkita, minkälainen ilmoituskanava olisi järkevää perustaa. Ilmoituskanavan suunnittelussa on kuitenkin syytä pitää mielessä mahdolliset seuraukset, joita velvollisuuksien laiminlyönnistä voi seurata. Järjestelmä kannustaa yrityksiä ottamaan ilmoitukset vakavasti ja puuttumaan toiminnan epäkohtiin sisäisesti ja tehokkaasti, sillä ilmoittajalla on edellytysten täyttyessä oikeus paljastaa mahdollisesti tietoja, joihin liittyy liikesalaisuuksia.
