Kaikki osakkeet asunto-osakeyhtiössä tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, mikäli yhtiöjärjestys ei toisin määrää. Tämän yhdenvertaisuusperiaatteen tarkoituksena on ohjata yhtiökokouksen päätöksentekoa niin, että yhtiö kohtelee päätöksissään samassa asemassa olevia osakkaita samalla tavalla. Periaatteen mukaan osakkeenomistajalla on oikeus luottaa siihen, että hänen osakkeensa tuottavat samat oikeudet kuin muutkin osakkeet.

Käytännössä aivan täsmällinen yhdenvertaisuus ei toteudu jo pelkästään siksi, että osakeryhmät oikeuttavat toisistaan poikkeavat hallintaoikeudet yhtiön omistamassa rakennuksessa tai yhtiön kiinteistössä. Lisäksi osakkeenomistajan on hyväksyttävä kohtuulliseen määrään asti se, että hän ei aina hyödy suorittamistaan maksuista samalla tavalla kuin joku toinen osakkeenomistaja.

Osakkeen omistaja voi arvioida mahdollista yhdenvertaisuuden loukkausta kysymällä: ”Onko päätös objektiivisesti arvioiden vaikuttanut haitallisesti osakkeeni arvoon?” Näin paljastuu, että tavalliset kunnossapitopäätökset ja niistä johtuvat maksut eivät alenna osakkeen arvoa ja näin eivät ole yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisia, vaikka ne hyödyttäisivät eri tavalla osakehuoneistoja. Esimerkiksi vesimaksu on perusteltua sitoa yhtiöjärjestyksessä henkilömäärään ja vain siihen, asutaanko huoneistossa vai ei. Tässä tapauksessa se, missä määrin huoneistossa asuva tosiasiallisesti käyttää vettä ei ole merkityksellistä, vaan maksulla on tarkoitettu turvaaman osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta katettaessa asunto-osakeyhtiölle aiheutuvia menoja.

Yhdenvertaisuutta loukkaava päätös on sellainen, joka tuottaa epäoikeutettua etua osakkeenomistajalle tai jollekin muulle yhtiön tai toisen osakkaan kustannuksella ilman hyväksyttävää syytä. Hyväksyttävä syy voi esimerkiksi olla kunnossapitotöiden tekeminen töiden tarpeellisuuden vuoksi huoneistoissa eri aikaan.

Yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista on asettaa yhtiön rakennuksessa vakituisesti asuvat ja muut osakkeenomistajat kuten sijoittajaosakkaat erilaiseen asemaan. Tällaista poikkeusta voidaan noudattaa vain silloin, jos se on merkitty yhtiöjärjestykseen tai jos loukattu osakkeenomistaja antaa toimenpiteeseen nimenomaisen suostumuksensa. (AsOyL 6 luku 28§) Käytännössä yhdenvertaisuutta rajoittavia määräyksiä sisällytetään yhtiöjärjestykseen vain yhtiön perustamisvaiheessa, koska myöhemmin tällaiset muutokset vaativat kaikkien niiden osakkeenomistajien suostumuksen, joiden oikeuksia loukataan, eikä tällaista yleensä haluta loukattujen toimesta antaa. (AsOyL 6 luku 35 §).

Enemmistöperiaate

Enemmistöperiaatteen mukaan asunto-osakeyhtiössä noudatetaan sitä, mitä osakkeenomistajat ovat päättäneet yhtiökokouksessa annettujen äänten enemmistöllä.

Enemmistö tai edes määräenemmistö ei siis saa loukata osakkeiden tuottamien oikeuksien yhdenvertaisuutta. Ainoastaan silloin, kun se osakkeenomistaja, jonka kustannuksella epäoikeutettua etua annetaan, suostuu päätökseen, voi asunto-osakeyhtiö poiketa yhdenvertaisuudesta. Osakkeenomistaja voi antaa suostumuksensa yhtiökokouksessa, mutta myös ennen tai sitä tai sen jälkeen.

Erikseen laissa ja jotkut mahdollisesti yhtiöjärjestyksessä määrätyt asiat edellyttävät 2/3 määräenemmistön tukea taaksensa ja jotkut asiat vielä lisäksi sellaisten osakkeenomistajien suostumuksen, jota asia erityisesti koskee.

Yhtiökokouksen päätöstä on moitittava määräajassa

Moitekanne yhtiötä vastaan on nostettava kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Jollei kannetta nosteta määräajassa, päätöstä pidetään pätevänä. Kyseinen aikamääre ei kuitenkaan asunto-osakeyhtiölain mukaisesti koske esimerkiksi selvästi yhdenvertaisuutta loukkaavia päätöksiä, jotka voidaan julistaa mitättömiksi myös em. aikamääreen jälkeen nostettavan kanteen seuraamuksena. Epäselvyys päätöksen pätevyydestä voi monin tavoin haitata yhtiön toimintaa ja varomaton yhtiökokouksen päätös voi aiheuttaa pitkiä riitoja ja ylimääräisiä kustannuksia.

 

Maria Rintala
asianajaja, varatuomari