Millaiset yhtiöt voivat olla saneerausmenettelyn kohteena

Yrityssaneeraukseen voi hakeutua eräin laissa määritellyin poikkeuksin yritystoimintaa harjoittava velallinen riippumatta siitä, missä muodossa yritystoimintaa harjoitetaan. Yrityssaneerauslain 2 §:ssä määritellään yrityssaneerauslain soveltamisala:

Saneerausmenettelyn kohteena voi olla yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, asunto-osakeyhtiö tai taloudellista toimintaa harjoittava yhdistys tai säätiö. Elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan tässä laissa myös ammatin taikka maatilatalouden tai kalastuksen harjoittajaa. (24.4.2015/490)

Saneerausmenettelyn kohteena ei voi olla:

1) luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (610/2014) tarkoitettu luottolaitos;

2) vakuutus- tai eläkelaitos;

3) selvitystilassa oleva yhtiö, osuuskunta tai säätiö;

4) luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain (1194/2014) mukaisesti kriisihallintoon asetettu laitos.

Siten saneeraukseen voi hakeutua lähes minkälainen liiketoimintaa harjoittava velallinen tahansa yhtiömuodosta tai liiketoiminnan koosta riippumatta. Hyvin pienimuotoista toimintaa harjoittavan yhtiön tai elinkeinonharjoittajan yrityssaneerausmenettely ei välttämättä ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista, mikäli on esimerkiksi ilmeistä, ettei velallinen tulisi selviytymään menettelystä aiheutuvista kustannuksista.

Yhtiömuodon merkitys liiketoiminnan saneeraustoimenpiteille

Saneerausmenettelyssä voidaan tuomioistuimen vahvistamalla saneerausohjelmalla määrätä velallisen toimintaa, varallisuutta ja velkoja koskevista toimenpiteistä. Tämä koskee kaikkia yrityssaneerausmenettelyn kohteena olevia liiketoiminnan harjoittajia. Tavoitteena on saneeraustoimin tervehdyttää maksukyvyttömäksi tulleen velallisen liiketoiminta. Liiketoimintaan tehtävät saneeraustoimenpiteet eivät ole lähtökohtaisesti riippuvaisia toiminnan harjoittamisen muodosta, vaan saneeraustoimet suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä yhtiön johdon kanssa kunkin yhtiön tosiasiallisen liiketoiminnan muutostarpeen mukaan. Toimenpiteiden teknisessä toteutuksessa voidaan toisinaan joutua arvioimaan eri yhtiömuotoja koskevan lainsäädännön asettamia edellytyksiä, mutta pääosin liiketoiminnan saneeraustoimet ovat liiketaloudellisiin, eivät juridisiin, seikkoihin perustuvia.

Saneerauksen maksuohjelman laatimisessa ja velallisen maksuvaran määrittämisessä tulee henkilöyhtiöiden (avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt) sekä yksityisten elinkeinonharjoittajien kohdalla huomioida, että pääsääntöisesti yhtiömiehet ja yksityiset elinkeinonharjoittajat nostavat korvauksen työstään yksityisottoina, eivät palkkana. Yksityisotot eivät näy kulueränä yrityksen tuloslaskelmassa toisin kuin palkkana nostettu korvaus, mikä johtaa siihen, että henkilöyhtiöiden ja yksityisten elinkeinonharjoittajien osalta voidaan yleensä määrittää velkojille jaettavaksi esimerkiksi osakeyhtiöitä pienempi prosentti saneerausohjelman tulosennusteiden mukaisesta käyttökatteesta. Erityisesti pienillä yhtiöillä yrittäjän / yrittäjien palkkakustannus voi muodostaa merkittävänkin osan liiketoiminnan kuluista. Sinänsä liiketoiminnan tuloksen pitäisi vastaavasti olla palkkakustannuksen verran parempi.

Yrittäjävetoisten yhtiöiden osalla mainittu työkorvauksen nostamisero aiheuttaa usein lisäksi sen, että henkilöyhtiöillä ja yksityisillä elinkeinonharjoittajilla saattaa olla maksukyvyttömyydestä huolimatta osakeyhtiöitä useammin takana tuloksellisesti voitollisia tilikausia. Tuotot eivät vain ole riittäneet kattamaan tuloksen perusteella määrättävien verojen sekä yrittäjän tai yrittäjien kohtuullistenkaan yksityisottojen määrää. Ylisuurina yksityisotot voivat muodostaa esteen koko saneerausmenettelyn aloittamiselle. Osakeyhtiöillä useimmiten on taustalla tappiollisia tilikausia, jolloin tappiot ovat tulevina vuosina vähennyskelpoisia eikä parantuneen tuloksen mukaista maksuvaraa tarvitse ainakaan saneerausohjelman alkuvuosina allokoida osaksikaan tuloveroihin. Saneeraukseen hakeutuu tietysti myös tappiota tehneitä henkilöyhtiöitä ja yksityisiä elinkeinonharjoittajia sekä vastaavasti voittoa tuottaneita osakeyhtiöitä. Kuitenkin usein tilanne on se, että kun osakeyhtiön saneerauksessa tulosennusteiden mukaisella käyttökatteella tulee kyetä kattamaan saneerausvelkojen lyhennysten lisäksi käyttöpääoman ja mahdollisten investointien tarve, tulee henkilöyhtiöissä ja yksityisillä elinkeinonharjoittajilla käyttökatteesta katettavaksi edellisten lisäksi myös yksityisotot ja verot. Maksaakseen saman määrän velkoja, tulee henkilöyhtiöiden usein kyetä osakeyhtiöitä parempaan käyttökatetasoon.

Yhtiömuodon merkitys varojen ja velkojen osalta

Osakeyhtiöissä, avoimissa yhtiöissä ja kommandiittiyhtiöissä, osuuskunnissa sekä asunto-osakeyhtiöissä yhtiön ja sen omistajien varat ja velat ovat erilliset. Tämä tarkoittaa sitä, että saneerausmenettelyn piiriin tulevat vain yhtiön varat ja velat. Sama koskee yhdistyksiä ja säätiöitä. Sen sijaan yksityinen elinkeinonharjoittaja, eli ns. toiminimiyrittäjä ei ole itsenäinen oikeushenkilö, minkä vuoksi saneerausmenettelyn piiriin kuuluvat myös elinkeinonharjoittajan henkilökohtaiset varat ja velat. Näiden lukeutuminen saneerausmenettelyn piiriin ja siinä tehtävien maksujärjestelyn kohteeksi tulee toisinaan yllätyksenä velalliselle ja saattaa aiheuttaa hankalia tilanteita esimerkiksi omistusasunnon ja asuntolainan käsittelyssä etenkin, mikäli omistus ja velka ovat yhteisvastuullisia puolison tai muun henkilön kanssa. Yksityisen elinkeinonharjoittajan osalta saneerausohjelmaan voidaan siis tehdä määräyksiä liiketoimintaan kuulumattomienkin varojen suhteen ja vastaavasti saneerausvelkojen maksuohjelma laaditaan myös yksityistalouden veloille. Saneerausmenettelyn aikana yritystoimintaan liittymättömät velat saavat saneerauksen piiriin kuuluvana myös saman suojan kuin yritystoimintaan kuuluvatkin, eli velkojat eivät voi periä saataviaan eikä velallinen edes saa -eräin poikkeuksin – saneerausmenettelyn aikana maksaa ennen saneeraushakemuksen vireille tuloa syntyneitä velkoja, eli ns. saneerausvelkoja. Näiden maksuohjelmasta määrätään aina saneerausohjelmassa, mihin saakka ne ovat rauhoitettuja.

Avoimien yhtiöiden yhtiömiehet ja kommandiittiyhtiöiden vastuunalaiset yhtiömiehet ovat henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön veloista. Kuitenkin näiden yhtiömuotojen osalla yhtiömiesten henkilökohtaiset varat tai velat eivät kuulu saneerausmenettelyn piiriin. Velkavastuusta huolimatta avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä, joiden varat ja velat ovat erillisiä yhtiömiesten henkilökohtaisista varoista ja veloista. Vain yhtiön varat ja velat voidaan järjestellä saneerausohjelmassa. Olennaista yhtiömiesvastuun osalta on tiedostaa, että saneerausohjelmassa yhtiön velkoihin mahdollisesti tehtävät leikkaukset koituvat myös veloista henkilökohtaisesti vastuussa olevien yhtiömiesten hyväksi. Velkoja ei siten voi periä yhtiömieheltä käräjäoikeuden vahvistaman saneerausohjelman mukaan leikattua velkaa yhtiömiesvastuun perusteella. Asia on toinen, mikäli yhtiömies on antanut velasta velkojalle takauksen tai muun vakuuden. Takauksesta tai vakuudesta velkoja voi periä leikattua saatavaansa yhtiömieheltä kuten muultakin takauksen tai vakuuden antaneelta taholta.

Yhteenveto

Lähes kaikentyyppiset liiketoiminnan harjoittamisen muodot ovat saneerauskelpoisia ja itse liiketoimintaan tehtäviin saneeraustoimiin yhtiömuodolla ei juuri ole vaikutusta. Maksuohjelman laadinnassa ja maksuvaran määrittämisessä tulee kuitenkin ottaa huomioon yhtiömuotojen käytännön erot. Keskeinen merkitys eri yhtiö- ja toiminnanharjoittamisen muotojen välillä koskee myös varojen ja velkojen ulottuvuutta sekä saneerauksen maksuohjelman merkitystä henkilökohtaiselle velkavastuulle.

Janne Kallioinen
Asianajaja