Ylivelkainen kuolinpesä, osa 1 – mitä pesän osakkaan tulee huomioida ennen perunkirjoitusta?

Osakkuus ylivelkaisessa kuolinpesässä aiheuttaa usein kysymyksiä, kun pesän osakkaat pohtivat, kuka on vastuussa perunkirjoituksen järjestämisestä ja voiko osakas joutua henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan ja kuolinpesän velkojen maksamisesta.
Kuolinpesällä on enemmän velkaa kuin varoja

Kuolinpesä on ylivelkainen silloin, kun kuolinpesän varat eivät riitä vainajan ja kuolinpesän kaikkien velkojen maksamiseen. Vainaja on voinut olla velkaantunut jo elinaikanaan, mutta kuolinpesä voi myös muodostua ylivelkaiseksi vasta pesänselvityksen edetessä. Esimerkiksi vainajan osakehuoneiston tai kiinteistön myyntihinta voi olla alempi kuin perunkirjoituksessa on arvioitu, eikä kauppahinta riitäkään kattamaan velkojen määrää.

Velkojen ilmoittaminen perukirjassa

Perunkirjoituksessa pesän ilmoittajana toimii henkilö, joka hoitaa kuolinpesän omaisuutta tai on muutoin parhaiten perehtynyt kuolinpesän tilanteeseen. Useimmiten pesän ilmoittajana toimii kuolinpesän osakas, jolla on paras käsitys vainajan omaisuudesta ja veloista. Vainajan perukirjassa ilmoitetaan vainajan omaisuuden lisäksi hautajais- ja perunkirjoituskulut sekä vainajan velat. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Perunkirjoituksen toimittamiselle on syytä hakea hyvissä ajoin lisäaikaa Verohallinnolta, jos esimerkiksi vainajan velkojen selvittämisessä kestää pidempään. Perunkirjoitustilaisuudessa pesän ilmoittaja perukirjan allekirjoittamalla vakuuttaa, että hänen ilmoittamansa tiedot ovat oikeat ja ettei hän ole tahallisesti jättänyt mitään ilmoittamatta. Tämä vakuutus koskee myös vainajan ja kuolinpesän velkojen ilmoittamista perukirjassa.

Pesänselvitysvelat, vainajan velat ja muut velat

Vainajan ja kuolinpesän velat jaetaan perintökaaren säännöksissä kolmeen eri ryhmään: pesänselvitysvelat, vainajan velat ja muut kuolinpesän velat. Pesänselvitysvelkoihin kuuluvat hautajaiskustannukset ja perunkirjoituskulut. Lisäksi pesänselvitysvelkoihin luetaan pesänselvityksestä aiheutuvat kustannukset, kuten kuolinpesän omaisuuden vakuutusmaksut ja omaisuuden myyntikulut. Mikäli kuolinpesään määrätään pesänselvittäjä, myös pesänselvittäjän palkkio kuuluu pesänselvitysvelkoihin.

Vainajan veloilla tarkoitetaan henkilön elinaikaan kohdistuvia kustannuksia, kuten asumiskuluja ja hoitomaksuja, jotka ovat olleet maksamatta henkilön kuollessa. Lisäksi muun muassa vainajan asuntolaina on ryhmittelyssä vainajan velkaa, sillä vainaja on eläessään sitoutunut lainan maksamiseen. Vainajan nimissä olevat lainat voivat olla vakuudettomia velkoja tai panttivelkoja.

Kolmanteen ryhmään kuuluvat muut kuolinpesän velat, joilla tarkoitetaan henkilön kuoleman jälkeen syntyneitä velkoja. Esimerkiksi vainajan kuoltua maksettavat osakehuoneiston yhtiövastikkeet ovat muuta pesän velkaa.

Pesänselvitysvelat maksetaan ensin

Ylivelkaisessa kuolinpesässä on noudatettava tarkasti velkojen maksujärjestystä. Pesänselvitysvelat maksetaan kuolinpesän varoista ennen muiden velkojen maksamista. Ennen perunkirjoituksen toimittamista yksikin kuolinpesän osakas voi maksaa vainajan pankkitililtä hautajais- ja perunkirjoituskulut. Vainajan velkojen ja muiden pesän velkojen maksamisesta on syytä pidättäytyä, kunnes ylivelkaisen pesän osakkaat ovat selvittäneet, mitkä ovat askelmerkit perunkirjoituksen jälkeen.

Tästä aiheesta jatketaan huhtikuussa julkaistavissa blogeissa, joissa käsitellään perunkirjoituksen jälkeisiä toimia, kuolinpesän yhteishallintoa ja virallisselvitystä ylivelkaisen kuolinpesän näkökulmasta.

Blogisarjan toinen osa: Ylivelkainen kuolinpesä, osa 2 – mitä pesän osakkaan tulee huomioida perunkirjoituksen jälkeen?

Blogisarjan kolmas osa: Ylivelkainen kuolinpesä, osa 3 – pesän osakkaiden yhteishallinto ja virallisselvitys

Jaa artikkeli

Facebook
Twitter
LinkedIn
Marja Paju

Marja Paju

Juristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja +358 50 438 6500 / +358 10 504 9000

Aiheeseen liittyviä artikkeleita