Kassavirta ja kassavirran seuraaminen tuloslaskelman lisäksi ovat yrityksen arjessa yksi keskeisin asia mitä yrittäjän ja yritysjohdon tulisi tehdä. Riittävätkö rahat laskujen maksamiseen, palkkoihin ja lainojen maksamiseen?

Kun yrityksen toiminta on kannattavaa, niin lähtökohtaisesti rahaa tulee kassaan enemmän kuin on pakollisia kuluja. Tähän kuitenkin vaikuttaa myös yrityksen toiminnan luonne. Kannattavassakin liiketoiminnassa voi tulla tilanteita, jolloin rahat eivät riitä ja yrityksen kassa uhkaa kuivua.

Mikäli näitä tilanteita ei osata ennustaa ja rahoituksia järjestää yhdessä rahoittajien kanssa riittävän ajoissa, voi tilanne ajautua siihen, ettei yritys enää selviydy velvoitteistaan. Nämä maksuvaikeudet saattavat lopulta pakottaa yrityksen hakeutumaan yrityssaneeraukseen.

Maksuvalmius

Yrityksen maksuvalmius on yksi tärkeimmistä yrityksen tunnusluvuista. Maksuvalmiudella tarkoitetaan yrityksen kykyä selviytyä lyhytaikaisista velvoitteistaan. Yrityksen maksuvalmiutta tulisi seurata säännöllisesti ja mikäli maksuvalmius ei ole riittävällä tasolla yrittäjän ja yritysjohdon tulisi ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin maksuvalmiuden parantamiseksi.

Maksuvalmiuden parantaminen tapahtuu ensimmäisessä vaiheessa erittäin pienillä teoilla, joilla kuitenkin voi lopulta olla ratkaisevan suuri merkitys. Näitä ovat mm. seuraavat:

• Tee vain tarvittavat ostot,
• Sovi ostolaskuihin mahdollisimman pitkät maksuajat,
• Omat myyntilaskut tulee tehdä ja lähettää niin nopeasti kuin mahdollista,
• Omien myyntilaskujen maksuehdot tulee pitää mahdollisimman lyhyenä,
• Vaihtoehtona voi harkita myös myyntisaatavien factorointia eli myymistä rahoitusyhtiölle (huomioi kuitenkin, että factoring usein lisää rahoituskustannuksia).

Mikäli yrittäjän ja yrityksen johdon oma osaaminen ei talouden seurannassa tai maksuvalmiuden johtamisessa ole riittävällä tasolla, tai heillä ei ole siihen riittäviä resursseja, yrityksen kannattaa panostaa laadukkaaseen ja osaavaan taloushallinnon yhteistyökumppaniin.

Katelaskenta ja kassaennuste

Kokemuksemme mukaan liian harva yritys on todellisuudessa tietoinen tarkoista kulujen määristään tai ylipäänsä myytävien tuotteiden todellisesta kulurakenteesta.

Myyntitilanteissa usein osataan laskea valmistuksen suorat kustannukset, mutta liian usein tuotteen hintaan ei osata liittää liiketoiminnan hallinnon muuttuvia kuluja (tarkastukset, pöytäkirjat, laskutus jne.) ja ylipäänsä yrityksen kiinteitä kuluja. Liian usein tämä johtaa myös siihen, että tuloslaskelmallakin toiminta on myyntikatteella kannattavaa, mutta käyttökate kääntyy jo negatiiviseksi. Näissä tilanteissa on tarpeen, että myös myyntihenkilöt koulutetaan riittävällä tavalla ymmärtämään hinnoittelua ja yrityksen muusta toiminnasta syntyviä kustannuksia.

Näkemyksemme mukaan yrityssaneerauksessa kaikkien yritysten tulisi ensimmäisenä käydä läpi oman yrityksen kulurakenteet sekä näiden kassavaikutukset. Mikäli tätä ei kyetä omin toimin tekemään niin näissä asioissa kannattaa hyödyntää ammattilaisten tukea ja pyrkiä hakemaan myös sähköisestä kirjanpitojärjestelmästä tukea riittävällä ja ajantasaisella raportoinnilla.

Yhtiö siirtyy kassaohjaukseen

Yrityssaneeraukseen ajautuva yritys on pääsääntöisesti velkainen ja se on maksukyvytön tai sitä uhkaa maksukyvyttömyys. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei yhtiö kykene enää maksamaan sen erääntyviä velvoitteitaan. Kassa on siis kuivunut nolliin tai se uhkaa kuivua.

Kassatilannetta vaikeuttaa myös se, ettei yrityssaneerauksessa oleva yritys pääsääntöisesti kykene saamaan lisärahoitusta ja usein myös sen käytössä olleet luottolimiitit suljetaan, kun yhtiö hakeutuu saneeraukseen. Tämä johtaa siihen, että yhtiön tulee selviytyä syntyvistä kuluista sen tulorahoituksella.

Koska kassatilanne ohjaa toimintaa, tehtäviä hankintoja ja jopa sitä minkälaista kauppaa voidaan tehdä, niin tämän vuoksi voidaankin puhua, että yhtiöt ovat yrityssaneerauksessa kassaohjattuja.

Tällaisessa tilanteessa selviäminen edellyttää yrittäjältä ja yhtiön johdolta kykyä laskea sekä suunnitella kassan kehittymistä. Tämä edellyttää sitä, että pitää ymmärtää sekä yhtiön kulurakenne kuin myös yhtiön myynneistä syntyvän kassavirran käyttäytyminen. Toimintaa siis ohjataan kassa sekä sen riittävyys edellä päivittäisessä arjessa. Kaikkia töitä ei voida tehdä, koska kassa ei tätä mahdollista. Esimerkiksi projektit, joissa varat sitoutuvat useiksi kuukausiksi ovat usein yrityssaneerauksessa olevalla yritykselle erittäin haastavia, vaikka töiden kate yritykselle olisi hyvä.

Yrityssaneerauksen vaikutus kassatilanteeseen

Yritykset hakeutuvat saneeraukseen yleensä sen takia, että ne haluavat suojautua niiden velkojien perintätoimenpiteiltä ja tätä kautta hakevat rauhoitusaikaa, jonka aikana pystytään arvioimaan yhtiön liiketoiminnan kannattavuus sekä kyky selvitä velvoitteistaan tulevaisuudessa.

Kun yritys hakeutuu yrityssaneeraukseen, on tällä niin positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia yhtiön kassatilanteeseen. Saneeraukseen hakeutuminen jakaa yhtiön velat ns. vanhoihin velkoihin eli saneerausvelkoihin, joita ei saa hakemuksen jättämisen jälkeen lähtökohtaisesti maksaa ja uusiin velkoihin eli massavelkoihin, jotka tulee hakemuksen jättämisen jälkeen maksaa niiden erääntyessä.

Saneeraushakemuksen jättäminen tuo yhtiön kassaan hetkellisen helpotuksen, koska se ei saa maksaa vanhoja velkojaan. Arvonlisäveron kertyminen alkaa uudestaan eli seuraavan kerran alv tulee tilittää vasta n. 2 kk:n kuluttua hakemuksen jättämisestä. Palkkojen osalta eläkevakuutukset määräytyvät sen päivän mukaan, jolloin hakemus jätetään käräjäoikeudelle eli ennen palkkojen maksua syntyneet eläkevakuutusmaksut ovat ns. vanhaa velkaa ja hakemuksen jättämisen jälkeiset uutta velkaa. Rahoituslaitosvelkojen lyhennykset ja korkomaksut lakkaavat (pl. leasing- ja osamaksusopimukset).

Saneerauksen negatiiviset puolet tulevat lähes kaikille yrityksille eteen heti hakemuksen jättämisen jälkeen. Asiakkaat suhtautuvat yhtiöön varautuneesti ja pääosa tavarantoimittajista edellyttää toimituksille jatkossa ennakkomaksuja. Ennakkomaksuille harvoin annetaan kuitenkaan käteisalennuksia. Tätä kautta tavoitteena oleva varojen kiertoajan lyheneminen ei onnistu, vaan käytännössä usealla alalla yrityksellä sitoutuu pääomia aiempaa enemmän tuotantoon, kun aiemmin käytössä ollut maksuaika poistuu. Osa tavarantoimittajista lakkauttaa myös tavarantoimitukset ja tämä saattaa keskeyttää työt aiheuttaen lisätappioita.

Lisäksi yhtiön kuluihin on saneerauksen myötä syntynyt uusia eriä, jotka johtuvat saneerauksesta itsestään eli käytännössä kirjanpidon kulut yleensä kohoavat ja päälle tulevat selvittäjän palkkio sekä mahdollisen erityistilintarkastuksen kulut. Nykyään myös useissa saneerauksissa laaditaan erillisiä arvonmäärityksiä omaisuuserien ns. käyvistä arvoista.

Tavarantoimittajat ja yhtiön pääasiakkaat menettelyn tukena

Kuten edellä on kirjattu niin kassan hallintaan sekä erityisesti rahavarojen sitoutumiseen vaikuttaa myös yrityksen sidosryhmien tekemät päätökset ja suhtautuminen yrityssaneeraukseen.

Onnistuneille yrityssaneerauksille tyypillisenä yksityiskohtana voidaan pitää sitä, että saneeraukseen hakeutunut yritys on ilmoittanut ja sopinut asioihin liittyvistä yksityiskohdista sen merkittävimpien sidosryhmien kanssa ennen saneeraushakemuksen jättämistä. Näihin sidosryhmiin kuuluvat yleensä rahoittajat, merkittävimmät velkojat, tavarantoimittajat sekä erityisesti yhtiön tärkeimmät asiakkaat.

Tavarantoimittajat harvoin ymmärtävät sitä, että suurimmassa osassa yrityssaneerauksia heidän uusien toimitusten ja niihin liittyvien laskujen luottotappioriski alenee, mikäli tuote myydään yrityssaneerausmenettelyssä olevalle yritykselle. Tämä johtuu siitä, että mahdollisessa jälkikonkurssissa saneerausmenettelyn aikana syntyvät velat saavat etusijan ns. vanhoihin velkoihin. Vaikka hakemusvaiheessa voidaan varmasti pitää perusteltuna vaatia ennakkomaksuja niin harvoin ymmärretään tätä lakiteknistä yksityiskohtaa saneerausmenettelyn alettua ja tätä kautta positiivisestikin saneerauksen suhtautuva tavarantoimittaja saattaa etumaksuvaatimuksella vaikeuttaa kumppaninsa toimintaa saneerausmenettelyssä.

Saneerauksessa oleva yritys tarvitsee saneerausmenettelyssä ollessaan sen pääasiakkaiden tukea enemmän kuin ikinä aiemmin. Liian usein saneerausmenettelyissä nähdään, että myös avain alihankkijoille asetetaan saneerauksen vuoksi erittäin tiukkoja ehtoja, vaikka siinä tilanteessa toimintaa tukemalla voitaisiin tukea tärkeä alihankkija vaikean vaiheen yli.

Onnistuneissa saneerauksissa olemme nähneet, että asiakkaat tukevat saneerausta maksupostien muutoksilla tai maksuaikoja lyhentämällä. Joissain tapauksissa on nähty sovittavan jopa korotetuista hinnoista. Saneerauksessa olevalle yritykselle on iso merkitys sillä, että maksetaanko lasku 30 päivän maksuehdolla vai 60 päivän maksuehdolla.

Yhteenveto

Edellä mainitun mukaisesti yrityssaneerauksen onnistuminen on usein kiinni siitä, miten se kykenee hallitsemaan kassavirtojaan. Yhtiön tulee kyetä tekemään riittävät kululeikkaukset nopeasti, että toiminta on jälleen kannattavaa. Tämän lisäksi sen tulee kyetä sopimaan sen tärkeimpien kumppanien kanssa kassavirtoihin liittyvistä yksityiskohdista niin, ettei yhtiö ajaudu jälleen negatiivisen kassavirran kierteeseen.

Onnistunut yrityssaneeraus edellyttää yhtiön edustajilta taitoa ja kykyä laskea toiminnan kannattavuutta sekä yhdistää näiden vaikutus yhtiön kassavirtoihin. Yleensä on helppo saada yhtiön tärkeimmät sidosryhmät tukemaan saneeraushanketta, mikäli yhtiö kykenee osoittamaan sidosryhmille konkreettisesti, miten toiminta kyetään saattamaan jälleen kannattavaksi ja kassavirta positiiviseksi.

On siis tärkeää, että yritykset reagoivat riittävän ajoissa maksuvaikeuksiin sekä hakevat näiden tueksi myös tukea taloushallinnon ammattilaisista kuin pyrkivät saattamaan oman toiminnan taloudellisen raportoinnin ajantasaiseksi.