Kesäkuussa 2019 annettiin EU-direktiivi, joka asetti jäsenvaltioille vaatimukseksi mahdollistaa varhaisen vaiheen yrityssaneeraus ja tehostaa saneerausmenettelyä. Direktiivin vaatimusten vuoksi Suomessa uudistetaan ja muutetaan yrityssaneerauslakia.
Ehdotettujen muutosten on tarkoitus tulla voimaan viimeistään kuluvan vuoden heinäkuun aikana, mikäli esitykseen ei tule muutoksia lausuntokierroksella, missä se parhaillaan on. Muutoksilla saneerauslainsäädäntöön pyritään edistämään elinkelpoisen liiketoiminnan jatkumista sekä ennaltaehkäisemään ja välttämään maksukyvyttömyyden syntyminen mahdollistamalla riittävän aikainen saneerausmenettelyyn hakeutuminen ja saneerausmenettelyn onnistuminen. Lisäksi ehdotettujen muutosten tarkoituksena on sujuvoittaa ja nopeuttaa yrityssaneerausmenettelyyn hakeutumista ja vähentää tästä saneeraukseen hakeutuvalle yritykselle aiheutuvia kustannuksia. Vaikka saneerausmenettelyllä onkin siihen hakeutuvalle toisinaan valitettavasti negatiivisia vaikutuksia, on kokemuksemme mukaan riittävän varhainen menettelyyn hakeutuminen saneerauksen onnistumisen kannalta tärkeä ja vastuullinen ratkaisu, joka mahdollistaa yksittäisten ongelmien vuoksi maksuvaikeuksiin ajautuneen yrityksen terveyttämisen. Toiveena olisikin, että varhainen saneerausmenettely otettaisiin liiketoimintaympäristöissä hyvin vastaan, jotta elinkelpoiset yritykset saataisiin tervehdytettyä riittävän aikaisessa vaiheessa.
Keskeiset uudistukset ja muutokset
Varhainen saneerausmenettely
Yrityssaneerauslain muutoksen myötä Suomen yrityssaneerauslainsäädäntö tuntee jatkossa kaksi erilaista saneerausmenettelyä; perusmuotoisen, jo voimassa olevan lain mukaista menettelyä vastaavan saneerausmenettelyn sekä uuden, varhaisen saneerausmenettelyn. Jatkossa nämä toisistaan eroavat saneerausmenettelyt tunnetaan laissa nimillä perusmuotoinen saneerausmenettely ja varhainen saneerausmenettely. Perusperiaate molempien saneerausmenettelyiden osalta säilyy kuitenkin samana, eli molempien menettelyiden tavoitteena on taloudellisissa vaikeuksissa olevan velallisen jatkamiskelpoisen yritystoiminnan tervehdyttäminen tai sen edellytysten turvaaminen ja velkajärjestelyjen aikaansaaminen.
Uuden varhaisen saneerausmenettelyn aloittamisen edellytyksenä on, että menettelyyn hakeutuva yritys uhkaa tulla maksukyvyttömäksi. Maksukyvyttömyyden uhka toteutuisi, jos yrityksen taloudellisen tilanteen ja muiden seikkojen perusteella on ennakoitavissa, että yrityksellä on tulevaisuudessa konkreettinen maksukyvyttömyyden riski. Maksukyvyttömyyden vaaran on siten oltava konkreettinen, mutta sen ei tarvitse olla akuutti. Lainmuutoksen jälkeen uhkaavan maksukyvyttömyyden perusteella voidaan siis aloittaa vain varhainen saneerausmenettely. Jo maksukyvyttömien yritysten tulee hakeutua perusmuotoiseen menettelyyn, joka voidaan jatkossakin aloittaa myös velkojien puoltojen perusteella.
Varhaisen saneerausmenettelyn esteeksi ei nykyisistä säännöksistä poiketen muodostu se, että on perusteltua syytä olettaa hakemuksen pääasiallisena tarkoituksena olevan velkojan perintätoimien estäminen tai muu velkojan taikka velallisen oikeuden loukkaaminen, tai että saneerausohjelman aikaansaamiselle tai vahvistamiselle ei ole edellytyksiä. Varhaisen saneerausmenettelyn esteinä ei sovelleta myöskään nykyiseen saneerauslakiin sisältyviä ns. rikosesteperusteita. Sen sijaan perusmuotoisessa saneerausmenettelyssä sovellettaisiin edelleen jo nykyisin voimassa olevia edellytyksiä ja esteperusteita menettelyn aloittamiselle, joista olemme jo aiemmin kirjoittaneet (ks. Yrityssaneerausmenettelyn aloittamisharkinta – edellytykset ja esteperusteet). Uusi lainsäädäntö mahdollistaa myös siirtymisen varhaisesta saneerausmenettelystä perusmuotoiseen menettelyyn.
Eräs merkittävä muutos varhaisessa saneerausmenettelyssä verrattuna nykyiseen saneerausmenettelyyn on mahdollisuus jättää saneerauslain mukaiset perintä-, ulosmittaus- ja maksukiellot määräämättä. Olettamana on edelleen, että kyseiset kiellot määrätään, mutta esimerkiksi tilanteissa, joissa varhaisella saneerausmenettelyllä tähdättäisiin muuhun saneeraustoimenpiteeseen kuin velkajärjestelyyn, ei saneerausvelkoja koskeville kielloille olisi tarvetta. Mikäli kiellot määrätään varhaisessa menettelyssä, ne ovat voimassa maksimissaan kolme kuukautta, jonka jälkeen niiden jatkamisesta tulee tehdä pyyntö tuomioistuimelle. Kiellot voivat olla varhaisessa menettelyssä voimassa maksimissaan 12 kuukautta.
Saneerauksenvaraisten sopimusehtojen pätemättömyys
Yksi merkittävä yrityssaneerauslain uudistus, joka koskee sekä varhaista että perusmuotoista saneerausmenettelyä, on yrityssaneerauksen varalta laadittujen sopimusehtojen säätäminen lain nojalla pätemättömiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sopimusehdot, jotka oikeuttaisivat irtisanomaan tai purkamaan sopimuksen, tai yksipuolisesti muuttamaan sopimusta yrityssaneeraukseen hakeutumisen tai menettelyn aloittamisen vuoksi, ovat pätemättömiä. Sopimusehdon pätemättömyys edellyttäisi, että sitoumus olisi annettu nimenomaisesti saneerauksen varalle mutta sopimusehto olisi lain nojalla pätemätön myös silloin, kun sopimusehto vastaisi vaikutuksiltaan tällaista saneerauksenvaraista ehtoa. Pätemättömyysvaikutus koskisi saneerauksenvaraisten sopimusehtojen lisäksi myös saneerauksessa olevaa yritystä velvoittavia viranomaispäätöksiä.
Konsernitilin käyttö ja päätösvalta saneerausmenettelyyn hakemisesta
Muut saneerauslain keskeiset uudistukset liittyvät konsernitiliin sekä yhtiöoikeudelliseen päätöksentekoon saneerausmenettelyyn hakeutumisesta. Sekä varhaisessa että perusmuotoisessa saneerausmenettelyssä poikkeuksiin maksukiellosta lisätään konsernitiliin liittyvä poikkeus, jonka mukaan selvittäjän päätöksellä voitaisiin kolmen viikon ajan saneerausmenettelyn aloittamisesta jatkaa maksujen suorittamista konsernitilijärjestelyyn kuuluvalle konserniyhtiölle maksukiellon estämättä. Selvittäjän päätöksen lisäksi edellytyksenä on, että maksujen suorittaminen on välttämätöntä saneerausmenettelyn jatkamisen edellyttämän velallisen käyttöpääoman turvaamiseksi ja maksut ovat konsernin tavanomaisten maksukäytäntöjen mukaisia. Säännöksellä pyritäänkin turvaamaan saneerauksessa olevan konserniyhtiön käyttöpääomarahoitus siirtymäaikana ennen kuin korvaava järjestely konsernitilille on luotu.
Lisäksi osana saneerauslainsäädännön uudistamista muutettaisiin myös osakeyhtiölakia ja osuuskuntalakia siten, että päätöksen yrityssaneeraukseen hakeutumisesta tekisi jatkossa lähtökohtaisesti osakeyhtiön ja osuuskunnan hallitus. Asia voitaisiin kuitenkin edelleen saattaa osakeyhtiössä yhtiökokouksen ja osuuskunnassa osuuskunnan kokouksen päätettäväksi.
Muutosten vaikutukset ja valmistelussa olevat muut muutokset saneerauslainsäädäntöön
Edellä mainitut lakimuutokset ja niiden tavoitteet ovat oikeansuuntaiset, sillä kokemuksemme mukaan yksi suurimmista esteistä onnistuneelle saneerausmenettelylle on se, että saneeraukseen hakeudutaan liian myöhään. Varhainen saneerausmenettely mahdollistaa lähtökohtaisesti hieman kevyemmän pääsyn menettelyyn ja asettaa toisaalta vaatimuksen joutuisasta menettelyn läpiviennistä. Nähtäväksi jää, miten uusi varhainen saneerausmenettely otetaan saneerauskäytännössä vastaan, mutta molempien saneerausmenettelyiden kannalta jatkossakin tärkeintä on riittävän aikainen hakeutuminen menettelyyn.
Saneerauslainsäädännön uudistuksia on luvassa lähitulevaisuudessa lisää. Oikeusministeriön asettama yrityssaneeraustyöryhmä on jättänyt 8.4.2022 loppumietintönsä yrityssaneerauslain kehittämisestä, joka on luettavissa täältä. Mietinnössä ehdotetaan saneerausmenettelyyn sujuvoittamista ja yksinkertaistamista menettelyn eri vaiheita karsimalla ja keventämällä, minkä lisäksi nopeutettuun menettelyyn pääsyä helpotettaisiin ja saneerauksessa olevan yrityksen mahdollisuutta irtautua sopimuksista laajennettaisiin. Mietinnössä ehdotetaan myös muutoksia, joilla pyritään ehkäisemään saneerausmenettelyyn liittyviä väärinkäytöksiä.
